2020 pakettiin: Politiikan vuoden onnistumiset ja mahalaskut – Anders Adlercreutz

Anders Adlercreutzin paketti: Yhteistyötä koronakriisissä ja työmarkkinajärjestöjä niin hyvässä kuin pahassa. Verden juttusarjassa poliitikot ja muut politiikan asiantuntijat paketoivat vuotta 2020 kertomalla omasta näkökulmastaan politiikan vuoden onnistumiset ja mahalaskut.

16.12.2020 | Politiikka

Kuva: Crista Grönroos

Kuka? Anders Adlercreutz on RKP:n kansanedustaja ja Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja

 

2020 pakettiin: Politiikan vuoden onnistumiset

Yhteistyö koronakriisissä

Koronakriisi on osoittanut miten keskinäisriippuvaisia me olemme toisistamme globaalissa mittakaavassa. Kaaosteoriasta tuttu vertaus siitä, että perhosen siivenisku voi saada myrskyn aikaan toisella puolella maapalloa tuli todeksi, kun Covid19-virus lähti liikkeelle oletettavasti kiinaiselta torilta sekoittaen elämän koko maapallolla.

Koronakriisi on kuitenkin myös osoittanut, että pystymme toimimaan yhdessä, yhteiseksi hyväksi. Maat ovat pystyneet koordinoimaan asioita keskenään ja EU:n tasollakin on päästy sopuun monista vaikeista kysymyksistä nopeassa aikataulussa.

Parhaassa tapauksessa kriisin seurauksena syntyy parempi ymmärrys siitä, miten riippuvaisia olemme toinen toisistamme. Tämä ymmärrys on välttämätöntä, kun lähdemme ratkomaan käsillä olevia isoja haasteita, kuten ilmastokriisiä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.

Työmarkkinajärjestöt keväällä

Jos yksi epäonnistuminen oli työmarkkinajärjestöjen mahalasku syksyllä, niin voimme toisaalta iloita siitä, että työmarkkinajärjestöt kuitenkin reagoivat kriisiin vastuullisesti keväällä. Se, että yritykset voivat joustavasti lomauttaa henkilöstöään, on ollut avainasemassa yritysten taistelussa koronaa vastaan.

Kaiken kaikkiaan korona on hoidettu Suomessa hyvin, mistä on todistuksena paitsi kohtalaisen maltilliset tartuntaluvut myös verrokkimaihin nähden pieni vaikutus talouteen. Näin ainakin toistaiseksi.

Huuhkajat

Ja lopuksi sokerina pohjalla:

Jos keväällä oli syytä pelätä, että EM-kisojen siirto olisi meidän menestymisen kannalta negatiivinen asia, niin nyt voimme todeta asian olevan pikemminkin päinvastoin. On se politiikka vai ei – ja urheilu on sitä aina jossain määrin – niin Huuhkajat ovat yksi tämän vuoden ehdottomista valopilkuista.

2-0, n’oublie jamais!

 

2020 pakettiin: Politiikan vuoden mahalaskut

Vaalituloksen kyseenalaistaminen Yhdysvalloissa

Maailma joutui marraskuussa todistamaan itsekkyyden ja individualismin riemuvoittoa, kun läntisen maailman suurimman demokratian johtaja kieltäytyi presidentinvaalien jälkeen hyväksymästä demokraattisesti järjestettyjen vaalien lopputulosta.

Demokraattinen järjestelmä sai vakavan klommon, kun presidentti vielä vaalitappionsa jälkeen jatkoi oman etunsa ajamista ja oman identiteettinsä rakentamista sosiaalisessa mediassa valheellisia väitteitä itsepintaisesti viljellen. Merkittävä osa USA:n kansalaisista näkee johtajansa toimesta järjestelmän nyt puolueellisena, korruptoituneena, salamyhkäisenä ja  kierona. Kun oma identiteetti rakentuu tribalismin varaan ja oma todellisuuskuva perustuu tykkäysten voimalla kuplaantuneeseen somevirtaan, insituutiot horjuvat.

Ajatus siitä, että liki puolet osavaltioista vakavissaan liittyisi kanteeseen, jonka voimalla pyritään kumoamaan toisen osavaltion vaalitulos tuntui liki mahdottomalta ennen Donald Trumpin kautta. Tällaisen kehityksen ei voi katsoa olevan merkityksetön maailmankaan mittakaavassa. Samanlaista oman edun asettamista yhteisöllisen edun edelle on havaittavissa ympäri maailmaa, eikä sitä soisi vahvistettavan USA:n presidentin toimesta.

Sopimukseton Brexit

Viime metreillä saattaa toki tapahtua ihmeellisiä asioita, mutta tämän hetken valossa näyttää vahvasti siltä, että Brexit astuu voimaan ilman sopimusta EU:n ja UK;n välillä. Se on siinä tapauksessa suuren luokan poliittinen epäonnistuminen, molempien osalta.

On vaikea päätyä muuhun johtopäätökseen, kuin että suurempi syypää tähän tragediaan on UK itse. Kakkua ei voi syödä ja säilyttää, vaikka Boris Johnsson väittäisi mitä. Joulukuun alussa hän puhui optimistiseen sävyyn ”Australian tapaisesta ratkaisusta” mikä lähinnä on orwellilaista uuskieltä, newspeakiä. Sitä voisi yhtä hyvin kutsua Burundi-ratkaisuksi, mutta se toki kuulostaisi vähemmän toivoa herättävältä.

EU:lla ei ole vapaakauppasopimusta Australian kanssa mutta se on briteille tuttu maa, joten populistille se käy hyvin esimerkistä.

Työmarkkinajärjestöt syksyllä

Ja sitten kotimaan kamaralle ja kotimaisiin epäonnistumisiin. Työmarkkinajärjestöt saivat tänä syksynä toistamiseen tehtävän löytää ratkaisu yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi ratkaisulla,  joka lisäisi työllisyyttä 10 000 työllisen verran. Aikaa ratkaisun löytämiseen annettiin vajaat kolme kuukautta.

Ajatellen lopputulosta näyttää selvältä, että tulos olisi ollut sama vaikka aikaa olisi annettu kolme päivää – tai kolme vuotta. Tahtoa päästä yhteiseen ratkaisuun ei yksinkertaisesti ollut. Alkusyksystä saimme tästä jo pahaa enteileviä viestejä. Saimme ymmärtää, että mahdollisuutta joustoon ei ole, sillä kaikki ruuti oli käytetty kevään aikana.

Työpaikkojen pelastaminen keväällä oli niin iso ponnistus, että nyt ei ollut enää kykyä tai halua ymmärtää tilanteen vakavuutta ja katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Tämä pelko toteutui.

Verden toimitus

16.12.2020 14:07

0 kommenttia