2020 pakettiin: Politiikan vuoden onnistumiset ja mahalaskut – Hanna Markkanen

Hanna Markkasen paketti: Poliittisten nuorisojärjestöjen kannanottoja ja politiikan keskustelukulttuuria. Verden juttusarjassa poliitikot ja muut politiikan asiantuntijat paketoivat vuotta 2020 kertomalla omasta näkökulmastaan politiikan vuoden onnistumiset ja mahalaskut.

19.12.2020 | Politiikka

Kuva: Hanna Markkanen

Kuka? Hanna Markkanen on Kempeleestä kotoisin oleva Keskustanuorten puheenjohtaja

 

2020 pakettiin: Politiikan vuoden onnistumiset

Poliittisten nuorisojärjestöjen yhteistyö ja kannanotot

Vuoden onnistumisista nousee esille oman järjestön onnistumiset, mutta myöskin poliittisten nuorisojärjestöjen yhteiset ponnistelut ja kannanotot, joita olemme kuluneena vuonna tehtailleet kiitettävissä määrin.

Kun PS-Nuorten varapuheenjohtaja ilmoitti olevansa fasisti, olimme aloittamassa prosessia, jolla perussuomalaisten nuorisojärjestöön pesiytyneille fasisteille sanottiin tiukka ei. Yhteiskannanotto muiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa antoi selkeän viestin siitä, että emme hyväksy demokratiaa ja ihmisten perusoikeuksia polkevaa sortoaatetta meidän Suomessamme.

Oppivelvollisuuden pidentyminen

Tulin valituksi Keskustanuorten johtoon liittokokouksessamme marraskuussa 2019. Tuolloin hyväksyimme Keskustanuorten koulutuspoliittisen ohjelman.  Ohjelmassa lyötiin lukkoon kantamme oppivelvollisuuden laajentamisen puolesta 18 ikävuoteen asti. Nyt uudistuksen toteutuminen sai eduskunnan siunauksen – se lämmittää mieltä.

Näen asian niin, että tällä uudistuksella takaamme jokaiselle nuorelle toisen asteen koulutuksen sekä ehkäisemme nuorten syrjäytymistä ja koulupudokkuutta. Samalla se on väkevä viesti yhteiskunnalta, että pidämme huolta nuorista.

Maailmalle lähtenyt tviitti

Vuoden alussa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen avasi perhevapaauudistuksen sisältöä. Osallistuin keskusteluun Twitterissä ja jaoin iloiset tuntemukseni siitä, että perhevapaauudistuksella otamme askeleen kohti lapsiystävällistä Suomea ja että uudistus huomioi hyvin mm. monimuotoiset perheet.

Kyseinen tviittini oli päätynyt New York Timesin nettijuttuun! Tämä tuntui merkilliseltä, mutta hauskalta onnistumiselta.

 

2020 pakettiin: Politiikan vuoden mahalaskut

Turve

Vuoden mahalaskuksi nostan ehdottomaksi turpeen ympärillä käydyn keskustelun ja kähinän. Keskustanuoret otti kantaa yhdessä muiden hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen kanssa sen puolesta, että turpeen energiakäyttö lopetetaan vuosikymmenen loppuun mennessä.

Nyt tapahtunut turvealan alasajo on kuitenkin lähtenyt mielestäni liikkeelle väärällä tavalla. Turpeen energiapoltosta on välttämätöntä luopua, mutta reilu ja oikeudenmukainen siirtymä ei nyt näytä toteutuvan.

Näen asian niin, että aidosti reilu siirtymä olisi vaatinut suunnitelmallisuutta. Energiaturpeen väheneminen on ollut nähtävissä jo pitkään, siksi minusta on absurdia, että selvää suunnitelmaa muutoksen reiluun toteuttamiseen ei ole olemassa.

Aika on mennyt toisten nokitteluun, kun olisi pitänyt käydä dialogia, omata empatiaa ja etsiä yhdessä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon ympäristö, ihmiset ja aluetaloudet tasapainoisesti.

Brexitin loppuunsaattaminen

Brexit-sopimuksen toteutuminen vaikuttaisi olevan ylivoimaisen työn ja tuskan takana. Neuvotteluiden aikataulu on ollut todella tiukka, mikä on tuonut prosessiin omat lisähaasteensa. Britannian EU-eron myötä alkanut siirtymäkausi kolkuttelee jo ihan oven takana, mutta en yllättyisi, jos sopimusta ei saataisi neuvoteltua vuoden loppuun mennessä. Tällöin tuloksena olisi sopimukseton ero.

Jos neuvotteluista käteen jää vain tyhjä paperi, niin tämä vaikuttaa väistämättä EU:n ja Britannian välisiin suhteisiin.

Epävarmuuden aikana pidän tärkeänä, että sopimus saataisiin kuntoon – se helpottaisi ihmisiä ja yrityksiä varautumaan tulevaan vuoteen asianmukaisilla tavoilla. On myös hyvä muistaa, että EU-erosta huolimatta, Britannia tulee myös tulevaisuudessa olemaan tärkeä kumppani EU:lle esim. turvallisuuspolitiikassa.

Politiikan keskustelukulttuuri

Kuten puhemies Anu Vehviläinen jokin aika sitten totesi: ”Eduskunta on kansan peili yhteiskunnalliselle keskustelulle.”

Olen samaa mieltä. Huolissani olen seurannut, miten jopa kansanedustajat käyttävät ihmisarvoa loukkaavia termejä puheissaan tai vaikkapa tviiteissään. Ajoittain tuntuu siltä, että politiikassa keskeneräisyyttä ei sallita ja etevin on se, joka sivaltaa toisen puolueen edustajaa Twitterissä oivaltavimmin.

Vuodelta 2021 toivon lisää empatiaa politiikkaan. Enemmän kohtaamista ja kuuntelemista sekä asettumista toisen saappaisiin ja myötäelämistä.

Meiltä jokaiselta löytyy erilainen kokemusmaailma, yritetään siis ymmärtää ja avartaa omia ajatuksia. Ehkä silloin voimme myös oppia ja viedä maailmaa eteenpäin.

Verden toimitus

19.12.2020 18:39

0 kommenttia