2020 pakettiin: Politiikan vuoden onnistumiset ja mahalaskut – Mervi Uusitalo-Heikkinen

Kuva: Kalle Ahti / Lavea Media

Verden toimitus

Kuka? Mervi Uusitalo-Heikkinen

2020 pakettiin: Politiikan vuoden onnistumiset

Oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste

Joulukuussa 2020 tehtiin suomalaisen koulutuspolitiikan historiaa; eduskunta hyväksyi oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen. Suomalaisen osaamisen menestystarina on suureksi osaksi tasa-arvoisen koulutuspolitiikan ansiota. Tänä vuonna saatiin maaliin pitkäaikainen tavoite oikeudenmukaisen oppimisen puolesta. Nykypäivän työmaailmassa ei enää pärjää peruskoulupohjalta, ja toisen asteen maksuttomuus taas takaa sen, että kenenkään ei tarvitse taloudellisista syistä jättää kouluaan kesken. Hallitus on satsannut tähän uudistuksen paljon määrärahoja, joiden avulla varmistetaan, että myöskään perusaste ei jää ilman resurssejaan. Myös toisen asteen aikaiseen oppilashuoltoon ja opintojen ohjaukseen on suunnattu paljon lisää määrärahoja.

Suomen koronastrategia

Keväällä 2020 koko maailma joutui koronamyllerryksen kouriin. Suomi on selvinnyt kuitenkin verrattain hyvin tästä sodanjälkeisen ajan suurimmasta kriisistä, ja tätä kirjoitettaessa ensimmäiset rokotteet on jo annettu. Tämä tarkoittaa, että tunnelin päässä näkyy valoa, vaikka kokonaan emme vielä voikaan helpotuksesta huoahtaa. Nykyhallitus on pystynyt luotsaamaan kansakuntaa eteenpäin hyvällä menestyksellä tilanteessa, jossa jouduttiin täysin uuden eteen. Opettajan näkökulmasta jouduttiin ottamaan valtaisa digiloikka, kun muutaman päivän varoitusajalla siirryttiin etäopetukseen. Myös loppuvuodesta jouduttiin syyslukukausi saattelemaan loppuunsa etäopetuksena, mutta kevään ja kesän aikana tehdyt laki- ja säädösmuutokset antoivat lisävapauksia ja joustavuutta. Etäopetusaika on korostanut koulun laaja-alaista merkitystä yhteiskunnassa ja arjessa; koulu on niin paljon enemmän kuin pelkkää oppimista. Korona-ajan vaurioita tullaan korjaamaan vielä pitkään.

Aktiivimallin purku

Epäonnistunut aktiivimalli purettiin vuoden 2020 aluksi. Malli kuritti turhaan työttömiä eikä tuonut lisää työpaikkoja Suomeen. Tätä aktiivimallia ei jää kukaan kaipaamaan sen enempää kuin Bernerin taksilakia tai koronaepidemiaa! 2020 pakettiin: Politiikan vuoden mahalaskut

Koronakriisi ja keppihevoskilpa

Keväällä koronakriisin puhjetessa todenteolla oltiin varsin yksimielisiä siitä, että tätä erityislaatuista tilannetta ei pidä käyttää politikoinnin välineenä, vaan koko kansakunta pitää saada yhtenäisenä mukaan torjumaan virusta parhaalla mahdollisella tavalla. Syksyn koittaessa olikin jo eri ääni kellossa; oppositiosta herjettiin moittimaan hallituksen toimia. Keväisiä päätöksiä arvosteltiin roimasti jälkiviisautta sivallusaseena käyttäen. Puheet yhtenäisyydestä oli unohdettu. Varsinaiseksi mahalaskuksi voi sanoa salaliittoteoreetikkojen, rokotekriittisten ja koronakapinallisten toimia. Väärän tiedon levittäminen näinä aikoina on vaarallista ja vastuutonta toimintaa.

USA:n presidentinvaalit

Yksi vuoden ehdottomia mahalaskuja oli tietenkin Amerikan Yhdysvaltojen presidentin valinta. Vaikka Donald Trumpin verkosto teki parhaansa, demokratia kuitenkin lopulta voitti – vaikka Bidenin paras puoli taitaa olla se, että hän ei ole Trump. Taisto alkaa olla nyt loppusuoralla, ja koko maailma odottaa jännittyneenä, millä kumman konstilla Trump saadaan Valkoisesta talosta konkreettisesti ulos.

Vihapuheen normalisoituminen

Jokainen somea ja mediaa käyttävä ihminen on joutunut toteamaan, että retoriikka on koventunut somemaailmassa ja jopa eduskuntapuheissa. Se on raaistunut jopa siinä määrin, että moni kuntavaaleihin tai muuhun yhteiskunnalliseen vaikuttamistoimintaan mukaan lähtevä joutuu miettimään, minkälaisiin uhrauksiin on valmis – haluaako riskeerata, että joutuu vihapuheen tai kotirauhan häirinnän kohteeksi, saako kampanjoida rauhassa, joutuuko jatkuvasti moderoimaan omaa sometiliään, kuinka henkilöönmeneväksi kritiikki äityy. Näin ei tietenkään saisi olla, vaan demokratian toteutuminen vaatii, että jokainen voi ilmaista mielipiteensä ja poliittisen kantansa vapaasti – kunhan ei loukkaa kanssaihmisiään.