Tuomiopäivän kello yhä lähellä maailmanloppua
Vertauskuvallisen ”tuomiopäivän kellon” viisarit siirtyivät vuosi sitten lähemmäs maailmanloppua, eikä viisareiden asemaa muutettu tämänvuotisessa arviossa. Tutkijat perustelevat maailman huonoa tilaa ydinaseiden, ilmastonmuutoksen ja disinformaation toisiinsa linkittyvillä vaaroilla.
Grafiikka: Ville Seppälä
Ville Seppälä
The Bulletin of the Atomic Scientists -julkaisun kokoama asiantuntijaryhmä piti niin sanotun tuomiopäivän kellon paikallaan vuosittaisessa tarkastelussaankeskiviikkona 27. tammikuuta.Kellolla yritetään viestiä suurelle yleisölle, miten todennäköistä sivilisaation tuhoutuminen on, ja miten tuhoutumisen uhka on kehittynyt edellisiin vuosiin verrattuna.
Tuomiopäivän kello on viime vuodesta lähtien ollut sata sekuntia vailla keskiyön eli lähempänä kuvainnollista maailmanlopun hetkeä kuin koskaan aiemmin.
Kelloa on ylläpidetty vuodesta 1947, joten tutkijat arvioivat nykyisen tilanteen olevan vakavampi kuin kylmän sodan vaarallisimmat vuodet. Uhkan arvionti on haastavaa, ja kellon asema on ennen kaikkea symbolinen ja herättelevä.Tiedotteessaan asiantuntijat korostavat muun muassa ydinaseiden, ilmastonmuutoksen, biologisten aseiden kehityksen ja disinformaation toisiinsa linkittyviä vaaroja.Maailmanlopun uhkaa lieventävinä tekijöinä tutkijat näkevät ainakin Yhdysvaltain tuoreen presidentin Joe Bidenin ilmastonmuutoksen torjuntaa korostavan linjan sekä Yhdysvaltain ja Venäjän ydinasevarustelua rajoittavan START-sopimuksen jatkumisen viidellä vuodella.Koronan huono hoito hälyttävääAsiantuntijat viittaavat myös Covid-19-pandemiaan, jonka arvioidaan tappavan yli kaksi miljoonaa ihmistä. Maailmanlaajuisen terveyskriisin huono hoito pitäisi asiantuntijoiden mielestä ottaa hälytysmerkkinä.Hallitukset, instituutiot ja harhaanjohdetut kansalaiset eivät ole valmiita vastaanottamaan vielä suurempia uhkia - kuten ydinasekriisiä tai ilmaston lämpenemistä.Tuomiopäivän kellon viisarit siirrettiin vuosi sitten noin parikymmentä sekuntia lähemmäs keskiyötä. Tuolloin tutkijat perustelivat päätöstä muun muassa sillä, että maailman johtajat olivat antaneet poliittisten rakenteiden kehittyä huolestuttavaan suuntaan.Esimerkkeinä mainittiin Iranin ja Pohjois-Korean ydinasetilanteet sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien hitaus. Erityismaininnan saivat vuosi sitten myös hallitusten harjoittamat disinformaatiokampanjat.
