Kemin sellutehtaan puunkäyttö vie elintilaa muilta hankkeilta

Kuva: Pixabay

Osmo Soininvaara / Verde

Kemissä on riemuittu uudesta 1,6 miljardin euron sellutehtaasta, joka korvaa käytöstä vanhan. Pohjoisen rakennusmiehille tulee tehtaan rakentamisessa töitä pariksi vuodeksi, samoin konepajoilla ympäri Suomea. Tehtaan työpaikat eivät lisäänny. Uusi ja vanha tehdas työllistävät samat 250 henkeä.Metsä Groupin uusi tehdas käyttää 4,5 miljoonaa tonnia puuta enemmän kuin vanha. Tämä lisäys on runsaat kymmenen prosenttia kuitupuun hakkuista.  Noin paljon hakkuut eivät voi lisääntyä. Jossain muualla on siis tehdas pysäytettävä. Kaiken kaikkiaan alan työpaikat siis vähenevät tämän päätöksen vuoksi. Tämä on kaivattua tuottavuuden nousua.

Kiinalaisomisteinen Kemijärven hanke taisi lopahtaa tähän. Molemmille ei puuta riitä. Hyvä ehkä näin. Suomen vajoaminen tytäryhtiötaloudeksi hidastui edes vähän.

Ennen Suomesta myytiin korkealla jalostettua paperia, nyt matalan jalostusasteen sellua. Tätä huonompi vaihtoehto olisi enää puun myyminen ulkomaille puuna tai sen polttaminen.Sellusta voisi sinänsä tehdä mitä hyvänsä. Ehkäpä 20 vuoden kuluttua puusta tehdään ennen kaikkea kankaita, koska puuvillan viljely tyssää vesipulaan ja koska öljypohjaiset materiaalit ovat öljypohjaisia.

Jotta metsäteollisuutemme olisi mukana tässä harppauksessa, pitäisi yritysten tutkimusrahoituksen kasvaa moninkertaiseksi. Metsäteollisuudella voisi olla edessään loistava tulevaisuus, mutta sen eteen pitäisi tehdä jotain.

Tehdään sellusta meillä toki yhä enemmän pakkauskartonkia. Suomen ja Ruotsin työnjaoksi nettikaupassa näyttää muodostuvan se, että Ruotsi toimittaa tavarat ja Suomi pakkaukset.Vaikka sellutehtaan energianvirtoja kuinka optimoidaan, tehdas synnyttää valtavasti hukkalämpöä. Sitä ei pitäisi tuulettaa harakoille, vaan tehdä siitä kaukolämpöä. Kemissä on jonkin verran kaukolämpöverkossa olevia talouksia, joihin lämpö saadaan turvetta polttamalla Nyt sen saisi edullisesti ja päästöttömästi sellutehtaasta. Kemi on kuitenkin aivan liian pieni paikkakunta käyttämään koko tehtaan hukkalämpöä, ja Oulu on liian kaukana. Harmi. Tällaisen teollisuuden pitäisi sijaita lähellä suurta kaupunkia.Riittäisikö Suomessa kuitenkin puuta lisätä selluntuotantoa? Keskustelu Suomen metsien osuudesta ilmastonmuutoksen torjunnassa on melkoista ohipuhumista. Olisi otettava huomioon metsät sekä nieluina että hiilivarantoina.Biosfäärissä olevasta hiilestä noin ¼ on ilmakehässä ja ¾ on sitoutunut biomassaan. Vaikka nielu kasvaisikin tekemällä kasvulle tilaa polttamalla puolet biomassasta ilmakehään, ilmasto ei kiittäisi, koska silloin ilmakehän hiilidioksidimäärä yli kaksinkertaistuisi. On ajateltava yhtä aikaa metsiä varantona ja nieluna.Loputtomiin metsät eivät voi toimia hiilinieluina, koska metsiin varastoituneelle puumäärälle on jokin maksimi.Suomen metsissä on puuta enemmän kuin aikoihin, mutta miten on, jos katsomme kaikkea biomassaan sisältyvää hiiltä. Metsien kasvua on lisätty ojittamalla soita. Puuta on tullut lisää, mutta turvetta lahonnut ilmakehään. Oikeassa metsässä on myös muuta biomassaa kuin kaupallisesti kiinnostavaa puuta. Puupelloilla on lähinnä vain puuta.

Vaikka metsissämme on puuta enemmän kuin ennen, sitä on silti vähän, hehtaaria kohden vain kolmannes siitä, mitä Saksassa. Osa tästä johtuu pohjoisesta ilmastosta, mutta osa ahneesta metsänhoitoideologiasta, joka ei pyri vain suuriin tuottoihin vaan haluaa ne nopeasti. Siksi metsää kaadetaan keskenkasvuisena.

Jos yhdeksi tavoitteeksi otettaisiin metsiemme mahdollisimman suuret hiilivarannot, metsänkasvatus taimikosta harvennusmetsiksi ja lopulta avohakkuuksi väistyisi toisenlaisten metsänhoitotapojen tieltä, jossa metsissä olisi jatkuvasti eri-ikäisiä puita ja siksi aina paljon biomassaa.Ilmastonmuutos sinänsä nopeuttaa metsien kasvua. Lämpeneminen pidentää kasvukautta ja suurempi määrä hiilidioksidia nopettaa yhteyttämistä.Tämä kirjoitus on saanut vaikutteita blogikirjoituksesta ”Mahtuuko Kemin jättimäinen sellutehdas Suomeen?”