Viime vuosi rikkoi globaalit lämpöennätykset reippaalla kaulalla. Lisää lämpöä ja uusia ennätyksiä on putkessa, kunnes päästöt saadaan kuriin ja ylimääräinen hiili imuroitua ilmakehästä, kirjoittaa Atte Harjanne.
ilmastopolitiikka
Kotitalouksien päästöt voidaan puolittaa keinojen yhdistelmällä
Laajan kotimaisen kulutustutkimuksen johtopäätelmä on toiveikas. Kulutuksen hiilijalanjälki voidaan puolittaa vuoteen 2035 mennessä, jos otetaan käyttöön laaja keinovalikoima. Yli sata tutkijaa ja asiantuntijaa selvitti muun muassa uusien ohjauskeinojen hyväksyttävyyttä ja toteutuksen mahdollisuuksia.
Ilmastopolitiikan voittajia on sekä maalla että kaupungeissa
Kolmen tekijän kirja ilmastopolitiikan voittajista ja häviäjistä keskittyy maaseudun häviäjiin, turvetuottajiin ja maatiloihin. Vihreä siirtymä on kuitenkin tuonut uutta työtä ja tuloa maaseudulle, mitä kirjan tekijät eivät nosta esiin. Kirjan teksti vie mukanaan ja avaa monia näkökulmia, mutta ei tuo ilmastokysymyksiä seuranneelle uutta, kirjoittaa Jussi-Pekka Teini.
Oras Tynkkynen: Ilmastokriisi koskettaa kaikkia puoluekirjasta riippumatta
Oras Tynkkynen on huolissaan ilmasto- ja luontokysymysten politisoitumisesta. Polarisoitunut keskustelu ei auta ratkaisujen löytymistä ja toisaalta ilmasto- ja luontokatokriisin tuomat ongelmat kohtaavat ihmisiä puoluekirjasta riippumatta.
Maria Ohisalo: Ilmastoteot ovat talous- ja turvallisuuspolitiikkaa
Vihreä siirtymä tarkoittaa matkaa kohti ilmaston, luonnon ja ihmisten kannalta kestävää yhteiskuntaa. Kyse on siitä, että uudistamme tapojamme tuottaa energiaa ja ruokaa ja teemme esimerkiksi liikkumisesta ja asumisesta vähäpäästöistä. Kyse on siis maan uudistamisesta niin, että elämässä arvokas pysyy ennallaan, kirjoittaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.
Ilmastokriisin teknologiset ratkaisut ovat tiedossa, niihin pitää vain saada vauhtia – ja se vaatii politiikkaa
Teknologia yksin ei ratkaise ilmastonmuutosta, mutta ilman sitä epäonnistumme varmasti. Se ei kuitenkaan kehity ja skaalaudu itsestään ilman asianmukaisia kannustimia.
Jami Haavisto: Lisää uskoa omaan tekemiseen, vähemmän painoa pahantahtoiselle kritiikille
Verde on aloittanut sarjan, jossa kysytään politiikkaa eri rooleista katsovilta ihmisiltä näkemyksiä vihreiden tulevaisuudesta. Vihreiden nuorten toisen puheenjohtajan Jami Haaviston mielestä vihreiden pitäisi keskittyä omiin vahvuuksiin ja lakata huopaamasta siitä, ollaanko nyt oikealla vai vasemmalla.
Halla-ahon kääntyminen vihreän siirtymän puolelle ilahduttaa vihreissä: “Viisas lausunto”
Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kehuu Jussi Halla-ahoa tiistaisen ilmastokannanoton johdosta. Entinen perussuomalaisten puheenjohtaja julkaisi tiistaina Facebookissa tekstin, jossa hän asettuu pikaisen vihreän siirtymän puolelle.
Edessä ympäristöpolitiikan supervuosi
Alkava vuosi on vihreille vaikea. Hallituksen pöydällä on suuria vihreille tärkeitä asioita, ja pöydän toisella puolella keskusta, jolla on todellinen huoli tulevaisuudestaan ja mielessä 2023 eduskuntavaalit, arvioi Eero Karisto tulevaa vuotta.
Väestönkasvu korostaa ilmastotoimien kiirettä
Kestävät keinot väestönkasvun hillintään ovat jo tiedossa. Ne vievät väistämättä aikansa, ja se aika on kiire käyttää vähähiiliseen siirtymään, kirjoittaa Atte Harjanne.
Vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina toi Lahdelle näkyvyyttä
Lahti viettää tänä viikonloppuna Euroopan ympäristöpääkaupunki-vuoden päättäjäisiä. Teemavuosi on koronasta huolimatta tuonut kaupunkiin vierailijoita ja mediaa Suomesta ja ulkomailta. Kaupungin kunnianhimoiset ympäristötavoitteet ovat olleet myös joidenkin poliitikkojen ja kaupunkilaisten hampaissa.
Ilmastonmuutoksen torjunta jumittaa Saksan hallitusneuvotteluja
Saksan hallitusneuvottelut polkevat paikallaan ja sosiaalidemokraatit, vihreät ja liberaalit kiistelevät muun muassa tarvittavien ilmastotoimien rahoituksesta. Energiakysymykset ovat Saksan vihreille tiukka paikka, sillä puolue vastustaa sekä hiiltä että ydinvoimaa, eikä halua maakaasun käytön lisäämistä edes väliaikaisratkaisuna.
Nuorten ilmasto- ja luontohuippukokouksessa kuuluu ahdistus ja toivo
Noin 200 nuorta kokoontui tänään Helsingin Messukeskukseen puimaan ilmastokriisiä ja luontokatoa ja nuorten roolia ongelmien ratkaisussa. Nuoret haluavat äänensä kuuluville, kun päätetään heidän tulevaisuudestaan. Nuoret kaipaavat vauhtia ilmastotoimiin, konkreettisia tuloksia omasta ilmastoaktivismista ja myös helpotusta ilmastoahdistukseen. Erityisesti pienemmiltä paikkakunnilta tulleet osanottajat myönsivät, ettei kotiseudulla ole helppo käynnistää asiallista keskustelua ilmastonmuutoksesta.
Keskusta on hallituksen murkku, jota demarit paapovat
Sanna Marinin hallituksen taivalta seuratessa on vakiintunut mielikuva, jonka mukaan keskusta vie ja demarit tuskin edes vikisevät, vaikka ovat pääministeripuolue. Demarit tuntuvat suhtautuvan keskustaan kuin murrosikäiseen. Marin on asettanut keskustayhteistyön vihreiden edelle, joten Iiris Suomelalla ja Emma Karilla on edessään iso vääntö, kun ilmastopolitiikkaa ja kaivoslakia käsitellään, kirjoittaa Eero Karisto.
Nuorten vuosi 2022 – EU:n pitäisi luoda uskoa tulevaisuuteen ilmastoteoilla
Koronasta toipuva Euroopan unioni haluaa nimetä vuoden 2022 nuorten vuodeksi. Symbolisia eleitä enemmän merkitsisi, että komissio tekisi esimerkiksi konkreettisia ilmastotekoja ja politiikkaa, joka lisäisi nuorten uskoa EU:n tulevaisuuteen, kirjoittaa Alviina Alametsä.
Hallitukselta kallis yhdistelmä oikeistolaista ja vasemmistolaista politiikkaa
Hallituksen budjettiriihessä nähtiin uusi yhdistelmä oikeistolaisuuden ja vasemmistolaisuuden välillä, kustannustehottomuus. Käytetään vasemmistolaisen ideologian mukaisesti paljon rahaa, mutta saadaan sillä oikeistolaisen ideologian mukaisesti aikaan vain vähän hyvää.
Kuuntele Verden podcastia!
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon