Ruka ja Pyhä ponnistelevat ympäristön vuoksi – biojäte kulkee Ouluun asti
Hiihtokeskuksista Ruka ja Pyhä ovat olleet edelläkävijöitä ympäristöasioissa. Pyhästä tuli vuonna 2011 Suomen ensimmäinen hiilineutraali hiihtokeskus ja Rukasta vuonna 2018.
”Ympäristöohjelmamme alettua vuonna 2008 olemme vähentäneet päästöjämme 80 prosentilla”, sanoo sekä Pyhän että Rukan ympäristöasioista vastaava Jusu Toivonen.
Hiilineutraaliuden saavuttaminen mahdollisti päästöttömään vesi- ja tuulisähkön käyttöön siirtyminen vuonna 2008. Tuulivoimaloita ei Rukalla ole omasta takaa, sen sijaan lähialueelle Posion Maaninkavaaralle niitä on suunnitteilla.
Lämmityksessä käytetään muun muassa metsäteollisuuden ylijäämähakkeista valmistettavaa biokaukolämpöä ja maalämpöä. Uusissa kohteissa käytetään maalämpöä aina, kun kaukolämpöä ei ole saatavilla. Rukan ja Pyhän Ski-Inn majoitukset ovat olleet hiilineutraaleja jo vuodesta 2008. Näissä majoituksissa annetaan ohjeita asiakkaalle, mitä hän voi tehdä ympäristöä säästääkseen.
”Suuri etu Rukalla on se, ettei Ski-Inn majoittuja tarvitse autoa päästäkseen rinteisiin tai tunturin toiselle puolelle, vaan hän voi kulkea sinne gondolihissillä”, sanoo Toivonen.
Koneiden ja laitteiden käytössä ei toistaiseksi voida välttää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, mutta Rukalla ja Pyhällä niiden käyttö kompensoidaan WWF:n Gold Standard – sertifikaatin mukaisesti.
”Olemme testanneet sähkömoottorikelkkoja. Toistaiseksi ne ovat liian kalliita hankkia, mutta niiden aika koittaa vielä”, kertoo Toivonen.
Myös henkilökunnan työmatkoista aiheutuvat päästöt kompensoidaan kerran vuodessa.
Optimaaliset lumitykit ja säilölumi
Lumen riittävyys on kynnyskysymys hiihtokeskuksen toiminnalle.
”Lunta kannattaa tehdä silloin, kun tykit pystyvät tuottamaan sitä tehokkaimmin eli lämpötilan ollessa reilusti pakkasen puolella. Lumitykit käyttävät aina saman verran sähköä kelistä riippumatta. Onnistunut lumen tuotto tietää sitä, että voimme pitää hiihtokeskuksen mahdollisimman kauan auki”, selittää Toivonen.
Hän kertoo, että Rukalla seuraavan talven säilölumi tykitetään tammikuussa rinnesesongin ollessa hiljaisempi niihin rinteisiin, jotka halutaan avata ensimmäisenä lokakuussa. ”Arviolta 25 prosenttia säilölumesta sulaa kesän aikana. Epätavallisen lämmin viime syksy oli hyvin haastava, mutta selvisimme täpärästi säilölumen avulla ennen kuin pakkaset alkoivat”, kertoo Toivonen.
Rinteissä energiatehokkuudessa riittää vielä parantamisen varaa. Sekä Rukan että Pyhän tavoitteena on EU:n energiatehokkuussopimuksen mukainen 7,5 prosentin energiansäästö vuosien 2017–2025 välillä.
Biojäte matkaa kauas, muovia pohditaan
Sekä Rukalla että Pyhällä kierrätetään paperi, pahvi, metallit, lasit. Mökkien vaihtopäivänä kierrätyspisteellä käy kova kuhina, kun etelään lähtevät tuovat jätteitään.
”Biojätteen ja muovin kierrätys ovat olleet heikkoja linkkejä. Asiakaspalautteessamme toivottiin kovasti biojätteen kierrätystä ja se aloitettiin Rukalla viime ja Pyhällä tänä vuonna”, sanoo Toivonen.
Biojätteet kuljetetaan Ouluun, jossa sijaitsee lähin biojätteen käsittelylaitos.
Rukan rinteet. Kuva: Jani Kuivalainen
Suuret kävijämäärät synnyttävät myös runsaasti jätevettä. Rukalle rakennettiin uusi jätevedenpuhdistamo vuonna 2016. Aiempi laitos oli tullut fyysisen käyttöikänsä päähän ja haluttiin varmistaa, että lupaehtojen mukainen toiminta oli mahdollista myös vuosittaisten kävijäpiikkien aikana.
”Nykyinen laitos pystyy käsittelemään noin 15 000 asukkaan jätevedet ja poistamaan 70 prosenttia typestä”, sanoo verkostopäällikkö Kimmo Viinikka Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnasta.
Uudessa laitoksessa käytetään erityisen hyvin kylmiin olosuhteisiin ja suuriin virtaamavaihteluihin soveltuvaa MBBR-kantoaineprosessimenetelmää. Veden laatua tarkkaillaan kerran kuussa pintavalutuskentän läpi valuvasta puhdistetusta vedestä.
Pyhälle on rakenteilla täysin uusi biologis-kemiallinen jätevedenpuhdistamo, jonka pitäisi valmistua syksyllä 2021.
Pelastetaan talvet
Toivonen korostaa, että Pyhä ja Ruka jakavat mielellään osaamistaan ja kokemustaan muille ympäristöasioista kiinnostuneille hiihtokeskuksille ja haluavat kannustaa muita tekemisessä. Hiihtokeskusyrittäjät tietävät, että ilman lunta ei ole talvituristeja eikä heitä palvelevaa yritystoimintaa.
”Uskomme, että hiihtokeskuksen ympäristöystävällisyydellä on suuri kaupallinen merkitys. Mutta suurin motivaatiomme toimiessamme vastuullisesti on kuitenkin talvien pelastaminen”, sanoo Toivonen.
Kirjoittaja on ympäristöasioita seuraava toimittaja
Tilaa uutiskirje!
Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.
1 Kommentti
Lähetä kommentti
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Kuuntele Verden podcastia!
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon
Kannattaisi mielummin rakentaa oma kompostointipiste kuin kuljettaa biojätteitä pitkiä matkoja.