Ilmastosiirtymä puntaroitavaksi – voiko kansalaisraati vähentää polarisoitumista?

Isoja päätöksiä pitkälle tulevaisuuteen tehdään usein lyhytnäköisesti. Olipa kyse kuntaliitoksista tai ilmastonmuutoksesta, keskustelu jumiutuu usein lähtökuoppiinsa. Professori Maija Setälä tutkii, miten asioiden puntarointi vaikkapa kansalaisraadissa voisi lievittää poliittista polarisointia.

17.3.2021 | Yhteiskunta

Isot päätökset koskevat tulevia sukupolvia, mutta heitä ei usein ajatella.
Kuva:
Matthias Ripp / Flickr / CC

Pitkälle tulevaisuuteen ulottuva päätöksenteko kompastuu usein lyhyen tähtäimen etujen tavoittelemiseen. Miten saadaan ihmiset ajattelemaan omaa tulevaisuuttaan muutamaa vuotta pidemmälle tai pohtimaan peräti syntymättömien sukupolvien elinmahdollisuuksia ja toimimaan tavoitteen hyväksi tässä ja nyt?

Tätä on Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä tutkinut jo useassa projektissa. Keväällä hän kollegoineen ryhtyy tutkimaan millä tavalla ilmastosiirtymä voitaisiin kohdata oikeudenmukaisesti.

Maija Setälä on tutkinut pitkään deliberaativista demokratiaa, josta on käytetty myös julkinen pohdinta –  ja puntaroiva demokratia – käsitteitä.

Puntaroivan demokratian keskeisiä lähtökohtia ovat mukaan ottaminen ja kaikkien argumenttien huomioiminen ja arvioiminen niiden ansioiden perusteella.

Setälä on tutkimusryhmineen tehnyt erityisesti deliberatiivisia kokeita, joissa kansalaisraadit pohtivat jotain kiistanalaista asiaa. Keskustelut ovat tarkasti jäsennetty ja niissä pyritään turvaamaan jokaisen oikeus ja mahdollisuus ilmaista kantansa.

Maija Setälä. Kuva: Seppo Kemppainen

Puntaroiva demokratia toteutuu edustuksellisissakin järjestelmissä, mutta uudet osallistumismuodot voisivat kuitenkaan edesauttaa sitä.

”Nykyisenkaltaisen edustuksellisen demokratian hyvä puoli on se, että se kannustaa ottamaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet. Huono puoli taas on se, että se kannustaa tekemään lyhytjänteisiä ratkaisuja”, toteaa Setälä.

”Pitkäjänteisyyden vaatimus päätöksenteossa on tullut ajankohtaiseksi ilmastokriisin myötä, mutta on olemassa myös muita pitkän aikavälin kysymyksiä kuten eläkejärjestelmien tulevaisuus.”

Nuoret mukaan päätöksentekoon

Edustuksellista demokratiaa tulisi parantaa hallinnollisilla ratkaisuilla, ennakoinnilla ja esimerkiksi Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on hyvä elin pohdittaessa pitkän tähtäimen päätöksentekoa. 

”Tutkimuskirjallisuudessa on jopa ehdotettu, että tulevat sukupolvet pitäisi saada päätöksentekoon mukaan. No miten? Ei se ainakaan vaaleilla onnistu”, Setälä naurahtaa.

Puntaroivaa demokratiaa voisi lisätä esimerkiksi kansalaisraatien ja muiden puntaroivan kansalaiskeskustelun menettelytapojen avulla.

Puntaroivista kansalaiskeskusteluista tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että erittäin jakaantuneissakin yhteisöissä luottamus yhteisöön ja politiikkaan yleisesti lisääntyi  keskustelun seurauksena. Prosessissa arvioidaan muun muassa sitä, kuinka oleellisia ja luettavia argumentit ovat sekä kannustetaan kriittiseen ajatteluun.

Puntaroivia kansalaiskeskusteluja on järjestetty ympäri maailmaa, ja esimerkiksi Irlannissa kansalaiskeskusteluja on käytetty jo kaksi kertaa perustuslakia muutettaessa.

Kuntaliitoksiin kaivataan keskustelua

Setälän johtamassa projektissa on pyritty ratkaisemaan paljon vastakkainasettelua aiheuttaneita kysymyksiä, kuten kuntaliitoksia. 

Mustasaari oli liittymässä Vaasaan ja sen vuoksi järjestettiin kuntaäänestys Mustasaaressa. Kuntaliitos oli kuntalaisia todella jyrkästi polarisoiva kysymys, mikä johti jopa henkilökohtaisiin konflikteihin.

Projektissa koottiin ennen äänestystä satunnaisotantaan perustuvan eri väestöryhmiä edustava kansalaisraati, jonka tehtävänä oli punnita kuntaliitoksen hyötyjä ja haittoja.

Raati teki julkilausuman, joka lähetettiin kaikille kuntalaisille. Ennen tätä teimme kenttäkokeen, jossa tutkimme raadin julkilausuman vaikutusta äänestäjin. Julkilausuman lukeminen lisäsi tietoa kuntaliitoksesta ja kannusti ajattelemaan kuntaliitoskysymyksen eri puolia”, Setälä toteaa.

”Lisäksi havaitsimme, että julkilausuman lukeminen lisäsi luottamusta myös niitä poliittisia toimijoita kohtaan, jotka edustivat kuntaliitoskysymyksessä vastakkaista puolta. Tämä viittaa siihen, että puntaroivat kansalaiskeskustelut voisivat lievittää poliittista polarisaatiota.”

Maija Setälän mukaan toisessa projektissa kartoitettiin Satakuntaliiton kanssa maakunnan tulevaisuutta.

Kansalaiskeskustelun osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen mietti tulevaisuutta tästä ajasta käsin ja toisen pyysimme aikamatkalle vuoteen 2050. Jälkimmäisen ryhmän ajatukset tulevaisuudesta olivat optimistisempia.

”Muutenkin on havaittu, että kansalaiskeskustelut lisäävät valmiutta yhteistyöhön ja uhrauksiin tulevaisuuden vuoksi”, Setälä päättelee.

Ilmastopolitiikan kansalaisraati

Hankkeessa järjestetään vielä kaksi kansalaiskeskustelua kevään aikana. Toisessa, pelkästään tutkimuksellisessa hankkeessa pohditaan koronarajoitusten oikeutusta ja toinen, ilmastopolitiikkaa koskeva kansalaisraati, järjestetään yhdessä ympäristöministeriön kanssa.

Jatkossa ilmastoaihe on esillä myös FACTOR -hankkeessa, jossa ovat Turun yliopiston lisäksi mukana myös Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskeskus ja Ilmatieteen laitos.

FACTOR-hankkeen tavoitteena on tarkastella, voivatko puntaroivat kansalaiskeskustelut auttaa kansalaisia ja päätöksentekijöitä tekemään informoituja ja tasapuolisia arvioita ilmastosiirtymistä.

”Puolueet ovat olleet ainakin viimeiset sata vuotta kansalaiskeskustelun foorumeita. Miten ne mahtavat sopia puntaroivan demokratian käytäntöihin, kun niiden tehtävänä on pikemminkin säilöä jotain ristiriitaa ja luoda konfliktin kautta omaa identiteettiään ja oikeutustaan?”

”Varsinkin vaaleissa yhteisymmärrys ja taipumus puntarointiin vähenee, kun puolueet pyrkivät erottautumaan toisistaan”, Setälä tuumii.

Puolueiden pitäisi ryhtyä enemmän puntaroiviksi, ja puolueet voisivat arvioida politiikkaansa kansalaisfoorumien kanssa.

On monia malleja kytkeä kansalaiskeskustelut edustukselliseen päätöksentekoon. Esimerkiksi kun Irlannin perustuslakikokouksessa vaaleilla valitut parlamentin jäsenet keskustelivat yhdessä satunnaisesti valittujen kansalaisten kanssa.

”Vaikka kansalaisraadit ja puntaroivan demokratian käytännöt ovat hienoja, ovat ne myös haastavia prosesseja. Mutta tästä huolimatta niitä tulisi käyttää laajemmin erilaisissa politiikan teon paikoissa”, Setälä toteaa.

Rauli Mickelsson

Kirjoittaja on politiikan tutkija ja dosentti

17.3.2021 15:40

0 kommenttia

Lähetä kommentti