Etäkokousteknologia voi mullistaa elämäntapaamme
Etäkokousten helpottuminen voi jouduttaa globaalien eliittiryhmien syntyä ja eristäytymistä. Vakioitujen työaikojen perustelut käyvät ontoiksi, kun työtä tehdään etänä kunkin oman aikataulun mukaan. Moni ehkä päättää tehdä työtä niin paljon kuin haluaa ja silloin kun haluaa - vaikka ulkomailta.
Osmo Soininvaara
Elokuun tienoilla siirrytään toivottavasti koronaelämästä normaaliin elämään – tai uuteen normaaliin.Pakotettu etätyö ja etäkokoukset ovat opettaneet uusien välineiden käyttöä, eikä se osaaminen katoa viruksen väistyessä. Miten tämä mullistaa maailmaa?Kokousten takia varmaankin matkustetaan vähemmän, mutta ehkä vielä merkittävämpää on, että kokouksia tulee enemmän. Suomesta käsin voi osallistua toisella puolella maapalloa lyhyeen palaveriin, jonka takia ei olisi tullut mieleenkään matkustaa paikan päälle. Maapallon kutistuminen tässä mielessä voi olla merkittävin etätyön seuraus.Ennen internetiä helsinkiläisillä poliitikoilla oli yleisesti muita paremmat resurssit ja olosuhteet verkostoitua. Hallitus, eduskunta ja ministeriöt pitivät majaa pääkaupungissa ja päättäjät olivat helposti tavoitettavissa.Internet ja sähköposti vähensivät alueellisesta sijainnista johtuvia eroja nopeasti. Suomen sisäinen eriarvoisuus väheni, mutta nyt riesanamme ovat muunlaiset kuplat.Helposti järjestettävät etäpalaverit parantavat Suomen ja monen muun syrjäisen maan asemaa, mutta ne voivat myös lisätä kavalalla tavalla eriarvoisuutta maiden sisällä.
Eri maiden eliitit voivat yhdistyä globaaleiksi eliiteiksi. Parhaat tutkijat, yritysmaailman eliitti ja poliittiset johtajat voivat eristäytyä omiin kupliinsa kommunikoiden yhä enemmän keskenään ja yhä vähemmän muiden tahojen kanssa.
Entä palataanko etätöistä toimistoihin?Joidenkin mielestä työteho on parantunut etätöissä ja toisten mielestä se taas on ollut aivan hirveää ja tehotonta.Työt, ihmiset ja kotiolot ovat erilaisia. Siksi ei ole yhtä vastausta siihen, kannattaako etätöissä jatkaa.Jotkut työt ovat vuorovaikutteisempia ja toiset itsenäisempiä. Joitakin taas ei voi tehdä etänä lainkaan.On paljon töitä, jotka eivät edellytä fyysistä läsnäoloa tai läsnäoloa muiden ihmisten kanssa lainkaan. Sellaisia töitä voi usein tehdä mistä päin Suomea hyvänsä, mutta yhtä hyvin niitä voi tehdä mistä päin maailmaa hyvänsä.Välimeren maat ovat jo tarttuneet tilaisuuteen ja mainostavat halpoja elinkustannuksia, hyvää ilmastoa ja matalaa verotusta suomalaisille. Merkittävä kilpailija Suomelle on myös Viro. Jos työpaikalla pitää käydä, Tallinnasta pääsee Helsinkiin halvalla parissa tunnissa. Kannattaisi harkita, pitäisikö osa palkansaajien veroista siirtää työnantajan maksamaksi lähdeveroksi etätyöhön liittyvän verokilpailun suitsimiseksi.
Oppiville työyhteisöille läsnäolo työpaikalla on jokseenkin välttämätöntä. Muodollisissa etäkokouksissa päätetään muodollisista asioista, mutta ei voida napauttaa työtoveria olkapäästä ja kysyä pikku juttua.
Ei ole kuitenkaan välttämätöntä olla läsnä koko aikaa. Jos työmatka on lyhyt, on järkevää aloittaa työpäivä keskittymistä vaativista töistä kotona, ja siirtyä toimistolle kun on luonnollinen tauon paikka. Verkostoituva ajatustenvaihto soveltuu monille parhaiten iltapäivään.Kauempana asuva taas haluaisi käydä toimistolla kerran tai pari viikossa. Hänen kanssaan pitäisi verkostoitua silloin jo aamulla. Tästäkin voi tulla ristiriitoja.Jos työmatka sijoittuu työpäivän sisälle, voi herätä kysymys, onko se silloin palkallista työaikaa vai työntekijän vapaa-aikaa?Sama koskee työaikaa laajemminkin. Jos päivittäiset työmatkat ovat 1,5 tuntia ja työaika 7,5 tuntia, etätöitä ehtisi tehdä yhdeksän tuntia. Niinpä etätyö saisi olla 20 % tehottomampaa, mutta se 1,5 tuntia on palkatonta aikaa. Työnantajaa kiinnostaa työn tehokkuus työaikana.Paperitehtaassa ollaan töissä tasan kahdeksan tuntia silloin kun ollaan, mutta kotona työskennellessä kaikille samat vakioidut työajat tuntuvat turhilta. Moni esimerkiksi jakaisi työpäivän mielellään kahtia ja ulkoilisi keskipäivän lämmössä – olettaen, ettei työpaikan etäkokous osu juuri siihen.
Etätyö nakertaa ajatusta kaikille samasta työajasta. Jotkut tekevät työtä mielellään ja paljon ja saavat palkkaa sen mukaisesti.
Työn tekeminen silloin kun huvittaa ja niin paljon kuin itse haluaa, istuu työlainsäädäntöön huonosti. Sen kahleista pääsee eroon ryhtymällä yrittäjäksi ja myymällä aikansa sijasta työnsä tulosta. Silloin saa järjestää tekemisensä niin kuin parhaaksi näkee.Kannattaa kuitenkin yrittäjäksi ryhtyvän muistaa, että nykyinen sosiaaliturva on rakennettu lähinnä vain palkansaajaa varten.
