Kuntavaalit 2021: Porvoon vihreät lähtee vaaleihin paalupaikalta 63:n ehdokkaan voimin

Porvoon Vihreiden vaalipäällikkö Mika Varpio uskoo, että ennätyksellinen ehdokasasettelu näkyy myös vaalituloksessa.  Kuva Jukka Paavilainen

Marja Paavilainen

Vihreiden kaupunginvaltuutettu, vaalipäällikkö Mika Varpion mukaan ehdokasennätykseen on vaikuttanut moni asia.  Sitä on kirittänyt kuluneen valtuustokauden työskentely, varhain aloitettu vaalityö ja erinomainen tiimi.

Vihreät ovat nostaneet esille kaupunkilaisille tärkeitä asioita, keskustelleet  ja olleet monin tavoin näkyvillä. Mielipiteiden sijaan on päätöksiä perusteltu faktoilla ja asiantuntemuksella.

Konkreettisista tuloksista kuluneella vaalikaudella Varpio nostaa esiin Vanhan Porvoon suurimman kiinteistön, historiallisen Valtiomontalon pelastamisen hotelliksi. Vaihtoehtona oli  sen kunnostaminen asunnoiksi, jolloin hyöty olisi kertynyt harvojen taskuun. Hotellina se hyödyttää monipuolisemmin paikallisia yrityksiä.

Porvoon ulkoilualueelle Kokonniemeen saatiin kuntoportaat ja kyläkoulujen lakkautustrendille pistettiin onnistuneesti kampoihin.

Ehdokkaiden lukumäärä ja kirjo kasvanut

Ehdokkaiden hankkimisessa on ollut mukana iso verkosto, jonka ansiosta ehdokkaiden lukumäärä ja kirjo on kasvanut. Edellisissä kunnallisvaaleissa ehdokkaita oli 33 ja nyt 63.

“Ehdokaslistalle on saatu paljon eri alojen asiantuntemusta: yrittäjiä, tutkijoita, opettajia, insinöörejä. Tarkoituksena oli saada heterogeeninen ryhmä, mikä mahdollistaa asioiden tarkastelun erilaisista näkökulmista", sanoo Varpio.

"Tavoitteessa on onnistuttu, ja listalla on ehdokkaita duunareista tutkijoihin.”

Valtuustopaikka kiinnostaa sekä Porvoossa elämäntyönsä tehneitä että uusia tulijoita.

Roua Badran saapui Suomeen viisi vuotta sitten, valmistuu pian lähihoitajaksi ja palaa innosta päästä vaikuttamaan uuden kotikaupunkinsa asioihin.  Työssään hän kohtaa lapsia, nuoria ja vanhuksia, joiden hyvinvointi on erityisen lähellä hänen sydäntään. Kunnallispolitiikka olisi mahdollisuus osallistua muutenkin kuin työn kautta.

Roua Badran uskoo, että hänen kokemuksestaan ja tiedoistaan olisi hyötyä maahanmuuttajien työllistämisessä, esimerkiksi, kun mietitään, millaisia tukitoimia tarvitaan.

Nuorten mukaantulo ilahduttaa, mutta kaikenikäisiä tarvitaan

Vaalipäällikkö iloitsee erityisesti nuorten runsaasta mukaantulosta. Porvoon Vihreiden ehdokkaiden keski-ikä on noin 43,7 vuotta, kun Porvoon kaupunginvaltuuston keski-ikä on yli 50 vuotta.

Juuri lukion päättänyt opiskelija Aino Pajari toivoo ehdokkuutensa toimivan esimerkkinä, joka  innostaa nuoria politiikkaan.

“Äänestämiskynnystä voi madaltaa se, että ehdolla on ikätovereita. Olisi tärkeä, että nuoria kuultaisiin päätöksenteossa. Nyt ei vielä niin tapahdu. Päätökset koskevat tulevaisuutta, siis nuoria, joten heitä olisi hyvä saada mukaan”, perustelee Pajari.

Monipuoliselle  ehdokaslistalle mahtuu kaikenikäisiä, ei ainoastaan nuoria. Eläkkeelle siirtynyt sosiaalityöntekijä Roger Nordman oli 90-luvulla sitoutumaton vihreä valtuutettu Porvoon maalaiskunnassa. Veri vetää yhä valtuustoon, jossa aiemmin hankitulla kunnalispoliittisella kokemuksella ja ammatillisella asiantuntemuksella olisi käyttöä.

“Ympäristöasiat ovat ilmastonmuutoksen vuoksi yhä ajankohtaisempia. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat minulle tärkeitä. Aikuisten mutta ennen kaikkea nuorten mielenterveyspalveluja pitää olla saatavilla oikea-aikaisesti”, linjaa Nordman.

Ahkera vesilläliikkuja kantaa huolta myös virkistysalueista ja niiden säilymisestä. Vanhana porvoolaisena häntä huolestuttaa kaupungin keskustan keskeneräiset suunnitelmat, ja se, miten tontteja ja liikenneväyliä rakennetaan.

Vaihtoehto RKP:lle ja tasapainoa valtasuhteisiin

“Mukana on mukavasti myös ruotsinkielisiä, mikä voi tarjota äänestäjille vaihtoehdon RKP:lle”,  aprikoi Varpio. Porvoon valtuustossa RKP on suurin puolue, toista sijaa pitää SDP ja Vihreät kolmantena.

Edellisissä kunnallisvaaleissa Porvoon Vihreät lisäsi  paikkamääränsä neljästä kahdeksaan kivuten kolmanneksi suurimmaksi valtuustopuolueeksi. Kesäkuun vaaleissa tavoitteena on ainakin pysyä kärkikolmikossa.

“Se tasoittaisi valtasuhteista. On hyvä, että asioita punnitaan useasta näkökulmasta, eikä jätetä päättämistä vain muutamille”, pohtii Varpio.