Kaupunkirakenteen vaikutus ilmastonmuutoksen hallintaan ja siihen sopeutumiseen on olennainen, samoin keskustelu asutuksen keskittymisestä ja erityisesti Helsingin kasvusta. Ratkaisu Helsinginkään ongelmiin ei kuitenkaan ole Helsingin kasvun lopettaminen. Mutta oleellista on, miten Helsinki kasvaa.
Kaupunkitilan käytöstä ja liikkumistavoista keskustellaan kiivaasti milloin yksityisautoilun, milloin pyöräilyn näkökulmasta. Helsingin ydinkeskustan käveltävyyttä on parannettu, mutta vielä riittää tehtävää. Kirittäjäksi viihtyisämmän ja turvallisemman kävelykaupungin kehittämiseksi on nyt perustettu myös uusi yhdistys.
Hallituksen asuntopolitiikan linjaukset vievät pienituloisia vuokra-asujia ahdinkoon. Muutokset asumistukeen, kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ja toimeentulotukeen kasautuvat osin samoille perheille. Asumisoikeustuotannosta luopuminen osuu erityisesti Helsinkiin, jossa on kaavailtu ASOa hitas-järjestelmän korvaajaksi, kirjoittaa Tuomas Rantanen.
Helsinki ei saa antaa asuntotuotannon notkahtaa, koska asumisen korkea hinta on paha sosiaalinen ongelma. Kaupungin on työnnettävä tontteja markkinoille vanhaan tahtiin, vaikka se voi tarkoittaa, että niiden huutokauppahinta laskee. Tosin kaupunki ei edelleenkään kilpailuta tontteja, vaikka niin on päätetty vuosia sitten.
Hinnat ja vuokrat kertovat, että edelleen kaikki haluavat keskustaan: liikkeet, toimistot ja asukkaat. Kaikki eivät kuitenkaan keskustaan mahdu. Helsinki tarvitsee uuden yleiskaavan, joka sallii toimistojen muuttamisen asunnoiksi ja palvelujen uudelleen sijoittamisen, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Vihreiden ehdokaslistat eri vaalipiireissä alkavat olla täysiä. Lista on kiinni jo muun muassa Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Oulussa ja muidenkin piirien ehdokasasettelu varmistuu lähiviikkoina. Isoissa korkeakoulukaupungeissa listoille on ollut tunkua, mutta pienemmillä alueilla on vielä tilaa. Muutama kansanedustajakin vielä harkitsee.
Huuto kaupunkiluonnon puolesta -kirja antaa äänen useille helsinkiläisille asukasaktiiveille, jotka ovat etsineet keinoja läheisen kallion tai metsäalueen suojeluun. Kirja on perinpohjainen opas kaavoituksesta ja sen muuttamisesta kiinnostuneille. Kaupunginhallituksen jäsenen, vihreiden Tuomas Rantasen mielestä kasvava kaupunki tarvitsee myös kansalaisaktiivisuutta.
Suomessa ei voi olla suuri puolue, jos on suuri vain Helsingissä. Vahva pääkaupunkiseutu on
menestystekijä koko maalle, mutta politiikassa vastakkainasettelu ole viisasta. Kepulainen Helsingin-vastainen retoriikka on pahimmillaan ala-arvoista, mutta yhtä lailla on syytä miettiä, miten Helsingin etuja
ajetaan.
Asunnot-lähiluonto-jännite on aina olemassa, ja ihmisten tuntemukset on otettava huomioon. Pekka Saurin mielestä oman asuinalueen muutokset vaikuttavat ihmisten turvallisuudentunteeseen.
Muualla maassa vihreillä meni kuntavaalit ihan mukavasti, mutta kaikissa suurissa kaupungeissa tuli kirvelevä tappio. Koska vaalitappio oli suunnilleen yhtä suuri kaikissa kaupungeissa, kannattaa etsiä ennen kaikkea yhteisiä syitä sille, miksi kaupunkilaiset ovat kääntäneet selkänsä vihreille. Vain paikallisista kysymyksistä ei taida helppoja selityksiä äänestäjien päätökselle löytyä.
Viimeiset hektiset päivät ennen sunnuntain vaaleja ovat meneillään ja Helsingissä käydään kovaa viime hetken kisaa ykkössijasta vihreiden ja kokoomuksen välillä. Koko maassa kokoomukselle on tuoreimpien puoluekannatusmittausten mukaan luvassa kärkisija. Perussuomalaiset ja SDP kisaavat kakkossijasta ja vihreät ja keskusta nelossijasta. Ennakkoäänestyksessä ääniä on annettu ennätykselliset 1,5 miljoonaa. Ellei äänestysaktiivisuus nouse tavanomaisesta noin 60 prosentista on itse asiassa reilusti yli puolet kaikista äänistä jo annettu.
Helsinkiä on johtanut jo vuosikausia kaksi puoluetta, kokoomus ja vihreät. Isot ratkaisut ovat usein olleet molempien puolueiden yhteistyön tuloksia. Tämä pitkä yhteistyö kuuluu myös kahden pormestariehdokkaan puheissa. Puheenaihe-podcastissa vihreiden Anni Sinnemäki ja kokoomuksen Juhana Vartiainen keskustelivat sopuisasti pääkaupungin nykytilasta ja kehittämisen tarpeista.
Helsingin kokoomuksessa ei ole viime päivinä keinoja kaihdeltu. Tietyt aktiivit käyttivät ulkoparlamentaarisia keinoja painostaakseen jo valitun pormestariehdokkaan ulos. Puolueen tila kiinnostaa myös vihreitä, sillä mitään tavoitteita ei saada kunnassa yksin eteenpäin, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.
Helsingissä on tehty erinomainen kompromissi tiiviin yhdyskuntarakenteen ja luontoarvojen välillä. Meri-Rastilan kiistelty rantametsä säästetään ja sinne kaavaillut asunnot sijoitetaan olemassa olevan asutuksen lomaan asuinaluetta tiivistämällä.
Mutkistunut tilanne Helsingin pormestarikisassa kertoo kahdesta asiasta, kaupunkien merkityksen kasvusta ja politiikan suosion laskusta.
Jan Vapaavuori ilmoitti yllättäen, ettei hän pyri Helsingin pormestariksi. Tämä saattaa kokoomuksen vaikeaan asemaan ja terästää kilpailua Helsingin suurimman puolueen asemasta.
Helsingissä pormestari Vapaavuoren budjettiesityksen yksi suurimmista hölmöyksistä on Kalasatama – Pasila –ratikkaradan lykkäys. Nollakorkojen aikaan investointien siirtäminen ei säästä mitään, mutta niiden viivästyttäminen maksaa, eikä edes ihan vähän, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Helsinki julisti kaupunginvaltuutettu Leo Straniuksen aloitteesta ilmastohätätilan. Elokapinan mielenilmaukseen kohdistetut poliisin voimakeinot eivät Straniuksen mielestä sovi julistuksen henkeen.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon