Lapinlahti-yhteisö arvostelee Vapaavuoren kiinteistökytkentää, mutta kutsuu hänet silti yhteistyöhön

Kuva: Jarkko Koskinen

Leena Brandt / Verde

Lapinlahti-yhteisön nimissä on julkaistu kannanotto, jossa kritisoidaan pormestarin siirtymistä yksityissektorille, mutta toisaalta tarjotaan luottamuksen hengessä sovinnon kättä. ”Ei näytä hyvältä, ei ole tyylikästä ja herättää aiheellista kritiikkiä ja kysymyksiä”, sanoo kannanoton toinen allekirjoittaja, Lapinlahden Lähde Oy:n toimitusjohtaja Ville Pellinen. Pellinen muistuttaa viimevuotisesta tilanteesta, jota hän kuvaa farssiksi. Alueen  suunnittelukilpailussa oli vain yksi, NREP:n vaihtoehto, jota Vapaavuori kannatti. Lapinlahti-yhteisö, monen yksityiset alueen kulttuuriperinnön puolustajat ja aktiivinen kansalaisliike pitivät suunnitelmasta ääntä, eikä kokoomus saanut tukea muilta suurilta puolueilta. Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Reetta Vanhanen totesi vuosi sitten, että puistoalue pitäisi säilyttää vapaana ja valittavan ratkaisun on mahdollistettava kulttuuriympäristön säilyminen, kansalaisjärjestötoiminnan jatkuminen ja mielenterveystyön edellytysten turvaaminen. Merkittävää julkista valtaa käyttävien siirtyminen yksityispuolelle ajamaan yhden yrityksen etuja on tullut  Helsingissäkin esiin muun muassa siirtymisenä yksityisten terveysyritysten pariin. ”Tämä näyttää olevan maan tapa”, sanoo Pellinen. Tervetuloa tutustumaan Kiinteistöfirman edustaja Vapaavuori on kaikesta huolimatta tervetullut keskustelemaan alueen kehittämisestä.

”Kyllä meillä on luottamus jäljellä ja kyseessä ammattimainen ja kokenut henkilö. Ei me aiota riidellä vaan rakentaa siltaa.”

Pellinen kutsuu Lapinlahti-yhteisön nimissä Vapaavuoren ja NREP:n paikan päälle tutustumaan ja kuulemaan ajatuksia siitä, miten aluetta voisi kehittää seuraavat 180 vuotta. Kun Pelliseltä kysyy, missä vaiheessa kaupungin suunnitelmat nyt ovat, hän heittää kysymyksen takaisin. ”Tämä on hyvä kysymys! Me toivomme siihen vastausta kaupungilta mahdollisimman pian.” Kaupunki tilasi viime vuonna selvityshenkilöiltä raportin, jossa esitellään eri vaihtoehtoja. Aluetta kehitettäisiin nykytyyppisenä eli säilyttäen mahdollisuus erilaiseen pienimuotoiseen toimintaan. Rakennuksissa toimivat mm. kahvila Lähde, hävikkiravintola Loop, Mental Museum, terapeutteja, hyvinvointialan yrittäjiä ja kulttuuritoimijoita. Rakennusten korjausvelkaa ei kiistä kukaan. ”Toiveena on, ettei tätä ylikorjattaisi. Mutta esteettömyyden ja energiatehokkuuden eteen on paljon tehtävissä.”