Helsingin pormestarikisa kertoo puolueiden kykypulasta
Mutkistunut tilanne Helsingin pormestarikisassa kertoo kahdesta asiasta, kaupunkien merkityksen kasvusta ja politiikan suosion laskusta.
Helsingin kaupungintalo. Kuva: Pixabay

Se, että kokoomuksessa turkulainen puheenjohtaja etsii kokoomukselle ehdokasta Helsingin pormestariksi, osoittaa, kuinka tärkeä Helsingin pormestaripaikka on. Poliittisessa painoarvossa se ohittaa riviministerin mennen tullen.

Helsingin pormestaristossa on nyt kaksi entistä ministeriä, Jan Vapaavuori ja Anni Sinnemäki. Kaupunkien merkityksen kasvusta valtioiden rinnalle ja niiden ohi on puhuttu pitkään. 

Pormestarimalli toi valtakunnallista näkyvyyttä Helsingille. Päätöksenteon henkilöityminen tuo kiinnostavuutta.

Sama on nähty Tampereella, jossa pormestarimalli näyttää sujuvan erinomaisesti ilman niitä vaikeuksia, joita on tuottanut Helsingissä. Lauri Lyly on ollut Tampereen kasvot ja hyvin ovat apulaispormestaritkin Tamperetta edustaneet.

Helsingissä on tosiasiassa ollut pormestarimalli vuosikymmeniä. Pormestareita vain kutsuttiin kaupunginjohtajiksi ja apulaiskaupunginjohtajiksi. Heidät valittiin valtuutettujen keskuudesta ja valinta oli avoimen poliittinen.

Helsingissä oli pakko siirtyä virallisestikin pormestarimalliin, sillä Helsingissä noudatettu käytäntö avoimesti poliittisista kaupunginjohtajistovalinnoista oli laiton, vaikka se toimi hyvin. Virkaan valittaessa ei saa pitää valintaperusteena puoluekantaa eikä valtuuston jäsenyyttä.

Se ettei kokoomuksen valtuustoryhmästä löydy mitat täyttävää ehdokasta kielii toisesta muutoksesta. Politiikka ei vedä kykyjä entiseen malliin.

Helsingissä pystyttiin pitkään valitsemaan kaupunginjohtajisto laadusta tinkimättä valtuutettujen keskuudesta. Valtuustossa oli hyvin pätevää väkeä.

Ensimmäisenä siitä joutuivat luopumaan demarit, jotka eivät löytäneet ehdokasta kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajaksi ryhmästään vaan valitsivat ulkopuolelta Pekka Korpisen. Aiemmin demarien valtuustoryhmässä olisi ollut mitat täyttäviä ehdokkaita vaikka muille jakaa.

Nyt ei löydy kokoomuksestakaan. Aika huono pitää tilanteen olla, jos ehdokasta on etsittävä Espoosta – ovathan Helsingin ja Espoon kokoomuslaisten huonot välit yleisesti tiedossa.

Tämä kertoo politiikan arvostuksen laskusta. Politiikassa on kykypula.

Toistaiseksi tilanne vihreissä on hyvä. Vihreiden Helsingin valtuustoryhmässä on useita henkilöitä, joita voisi ilmoittaa pormestarikisaan ja näin on ollut ennenkin. Katsotaan, kauanko tämä tilanne jatkuu.

Huhutaan kokoomuksen etsivän kovaa nimeä yritysmaailmasta. Se on kuin etsisi jääkiekkojoukkueeseen pelaajia kaupunginorkesterista.

Yritysmaailmassa on lahjakasta ja avarakatseista väkeä, mutta politiikassa tarvitaan erilaista osaamista. Sen sai aikanaan kokea Martin Saarikangas, joka tuli takki auki eduskuntaan varmana merkittävistä tehtävistä, mutta jäi takarivin kansanedustajaksi.

Helsingin johtaminen on oma taiteen lajinsa. Parhaiten siihen oppii toimimalla kaupunginhallituksessa.

Siellä vihreätkin poliitikkojaan kouluttavat.

Osmo Soininvaara

19.11.2020 12:44

0 kommenttia