Levistä saadaan raaka-ainetta moneen käyttöön – onnistuuko leväbisnes Itämerellä?

Ratkaisuja maailman meriä vaivaavaan leväongelmaan etsitään kuumeisesti. Suomalaisen Origin By Ocean -yhtiön tavoitteena on parantaa Itämeren tilaa levänjalostuksen avulla. Raaka-aineina käytetään sinileviä ja rakkohaurua, joiden kerääminen poistaa ravinteita merestä tehokkaasti. Levästä valmistetaan jalostettuna muun muassa kosmetiikkaa, lääkkeitä, elintarvikkeita ja lannoitteita.

31.5.2021 | Tiede & Teknologia

Mikael Westerlund ja Mari Granström Kuva: Origin by Ocean

Yhtiön tieteellinen johtaja Mari Granström kertoo, miten idea lähti liikkeelle harrastuksesta. Hän vietti paljon aikaa kotimaassa ja ulkomailla surffaten ja sukeltaen, eikä voinut olla huomaamatta merien huonoa tilaa.

”Ollessani mukana ulkomaisissa biojalostamokonsepteissa minulla heräsi voimakas tahto rakentaa oikeaa biotaloutta. Mikael Westerlund kiinnostui suunnitelmistani ja perustimme yhdessä Origin By Oceanin vuonna 2019”, kertoo Mari Granström.

”Olemme parhaillaan kehittämässä biojalostamoa, joka pystyy käsittelemään arviolta 30 000 märkätonnia sinilevää ja 50 000 märkätonnia rakkohaurua. Näillä määrillä pystyisimme poistamaan Itämerestä vuosittain noin 90 tonnia fosforia ja 900 tonnia typpeä”, sanoo Westerlund.

Poistettujen ravinteiden määrä riippuu siitä, kuinka paljon leväbiomassaa merestä saadaan irrotettua.

Levänjalostuksessa saatavat lopputuotteet ovat moninaisia.

”Lopputuotteita syntyy arviolta noin 10 000 tonnia. Ne koostuvat muun muassa sokereista, sakeuttamisaineista, pigmenteistä ja antioksidanteista, joista valmistetaan kosmetiikkatuotteita, lääkkeitä, ihmisen ruokaa ja juomaa sekä lannoitteita ja eläinten ruokaa”, kertoo Westerlund.

”Olemme kehittämässä ainutlaatuista biojalostamoa maailmassa. Alginaattia tuotetaan kyllä esimerkiksi Aasiassa. Mutta meidän tavoitteemme on laajempi, sillä puristamme biomassasta kaiken irti, mikä vaatii enemmän. Tähtäämme globaaliksi toimijaksi”, sanoo Granström.

Levien aiheuttamat ongelmat ovat Suomen lisäksi yleisiä muuallakin.

”Esimerkiksi pelkästään Floridassa leväkukinnat aiheuttavat vuosittain neljän miljardin dollarin kustannukset ja Itämeressä kustannusten arvioidaan olevan 2,6 miljardia dollaria”, kertoo Westerlund.

Karibianmerellä ruskolevä Sargassum aiheuttaa valtavia taloudellisia tappioita kalastukselle, sillä levää voi kerääntyä rannoille monen metrin paksuisena kerroksena. Sargassumia tuodaan myös Origin By Oceanin laboratorioon, jossa sen sisältämien yhdisteiden hyötykäyttöä tutkitaan.

Rakkohauru lisääntyy kerran vuodessa, mutta tätä kiertoa voidaan nopeuttaa antamalla itiöille valohoitoa. Sadonkorjuu voidaan tehdä toisena tai kolmantena vuotena. Rakkohaurua kasvatetaan verkoissa tai naruissa.

Leväviljelmä Kustavissa

Leväviljelmien tarkkaa sijaintia ei vielä ole päätetty, mutta yksi on sijoitettu kalanviljelylaitoksen yhteyteen Kustaviin. Viljeltäessä rakkohaurua kaikkea biomassaa ei nosteta samanaikaisesti eivätkä leväviljelmät myöskään sijaitsisi yhdessä paikassa.

Sinilevän keräämiskokeiluja tehtiin kesällä 2020 paikallaan pysyvän kerääjän avulla, jonka keskellä on rumpu, johon levä imetään.

”Veteen asetettujen mittareiden avulla voimme seurata meren ravinnetilanteen kehittymistä ja ennustaa sinileväkukintojen alkamista. Saatamme pian hankkia toisenkin sinileväkeräimen. Keräämiseen on myös mahdollista käyttää jo olemassa olevaa teknologiaa, kuten kalastusaluksia”, sanoo Granström.

Granström kertoo, että Origin By Oceanin biojalostamossa kaikki hukkatavara käytetään hyödyksi eli hiili pidetään kierrossa.

”Tuotteemme eivät ole hiilinieluja, vaan hiili jatkaa matkaansa tuotteidemme kautta.”

Sinilevää. Kuva: Jessica Haapkylä

Merkittävä ilmastohyöty saadaan, kun prosessissa yli jäävää rakkohaurua syötetään esimerkiksi karjalle niiden tavallisen rehun seassa.

Levien ja rehun sekoitusta syövät lehmät tuottavat paljon vähemmän metaania verrattuna pelkästään rehua syöviin lehmiin. Metaani on hiilidioksidia 23 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Haasteista huolimatta tulevaisuus näyttää valoisalta. ”Kokonaisuus on todella haastava, sillä olemme joutuneet aloittamaan nollasta. Mutta hyvältä näyttää tähän mennessä”, sanoo Granström tyytyväisenä.

Tehtaan on tarkoitus käynnistyä viiden vuoden kuluttua.

Levän käyttämistä ravintona tutkitaan myös muun muassa Turun yliopistossa kansainvälisissä tutkimusohjelmissa.

Jessica Haapkylä

Kirjoittaja on ympäristöasioita seuraava toimittaja

31.5.2021 11:09

0 kommenttia

Lähetä kommentti