metsästys
300 tappolupaa on 300 liikaa

300 tappolupaa on 300 liikaa

Suomen riistakeskuksen myöntämä 300 ilveksen tappolupa osoittaa, miten metsästyslupia voidaan perustella sanaleikeillä ja mutulla. Suojeltujen kissaeläinten ampuminen ei edistä metsästyksen hyväksyttävyyttä. Metsästysasioista päättäminen ei voi kuulua pelkästään metsästäjille itselleen.

Eläimet eivät äänestä eikä uhanalainen luonto protestoi

Eläimet eivät äänestä eikä uhanalainen luonto protestoi

Tällä viikolla kävi jälleen selväksi, mitä mieltä hallituskumppanit SDP, keskusta ja RKP ovat eläinten oikeuksista. Neljä luonnonvaraisia eläimiä koskevaa kansalaisaloitetta sai maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä kylmää kyytiä. Vihreät hävisivät äänestyksessä, ja vain vasemmistoliitolta tuli osin sivustatukea.

Uhanalaisia riistalintuja, suojeltuja valkoposkihanhia – säädöksiin pitäisi saada määräaikaista tarkastelua

Uhanalaisia riistalintuja, suojeltuja valkoposkihanhia – säädöksiin pitäisi saada määräaikaista tarkastelua

Lintulajien suojeluun kaivataan joustavampaa lainsäädäntöä. Useita uhanalaisia vesilintuja on Suomessa riistalintuina, ja niitä pitäisi pystyä siirtämään suojelun piiriin nykyistä helpommin. Toisaalta lainsäädännön pitäisi tunnistaa runsastuneet ja elinkelpoiset lintukannat niin, että suojeltuja lintuja voitaisiin siirtää metsästettävien lintujen ryhmään. Keskustelu liittyy pitkälti valkoposkihanhiin.

Metsästykseen tarvitaan rajoja ja kurinalaisuutta

Metsästykseen tarvitaan rajoja ja kurinalaisuutta

Uhanalaisten eläinten metsästys ei ole eduksi metsästäjien maineelle. Vielä vähemmän eduksi ovat toistuvat kuolemanvaaraan johtavat metsästysonnettomuudet ja vastakkainasettelu luonnontutkijoiden kanssa. Muualla Euroopassa metsästyksessä on paljon tiukemmat rajoitukset kuin Suomessa. Olisikin harkittava, onko vastaavia rajoituksia säädettävä Suomeenkin, kirjoittaa Aino Tuominen.