Lisää vauhtia maatalouden ilmastotyöhön

Maatalouden ilmastotyön potentiaali on valtava. Ruoantuotanto on tällä hetkellä suuri päästöjen lähde, mutta valitsemalla ilmastoviisaita käytäntöjä maanviljelyllä on mahdollisuus pienentää päästöjään ja lisätä hiilen sidontaa ilmakehästä. Moni viljelijä on jo ottanut käyttöönsä ilmastoystävällisempiä tuotantotapoja. Nyt on tärkeää saada ne vallitseviksi käytänteiksi, sillä on selvää, että maataloudessa päästöjä pitää vähentää siinä missä esimerkiksi liikenteessä ja energiantuotannossa, kirjoittaa Krista Mikkonen.

3.6.2021 | Puheenvuoro

Kuva: Juha Kinnunen CC

Maatalouden ilmastotyö on tehokkainta aloittaa turvepohjaisilta pelloilta, koska niillä saadaan aikaan suurin vaikutus. Turvepellot aiheuttavat yli puolet Suomen maatalouden päästöistä, vaikka niiden osuus peltoalastamme on vain kymmenyksen. Turvepeltojen päästöt ovat jopa isommat kuin koko Suomen henkilöautoliikenteen. Olin keskustelemassa tästä aiheesta maanantaina Ylen A-studiossa.

Turvepeltojen päästöjä voidaan vähentää ennallistamalla käytöstä poistuneita turvepeltoja, lopettamalla uusien turvepeltojen raivaaminen sekä siirtymällä ilmastoystävällisiin viljelytapoihin jo käytössä olevilla turvepelloilla.

Käytöstä poistuneiden turvepeltojen päästöjen vähentäminen voitaisiin aloittaa vaikka heti. Ylen 7.5.2021 julkaistussa uutisessa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemen mukaan maataloustukien piirissä on turvepeltoja, joilla ei ole tuotettu kymmeneen vuoteen ruokaa eikä rehua. Tällaisia alueita tulisi ennallistaa takaisin soiksi tai metsittää.

Uusien turvepeltojen raivaaminen tulisi lopettaa ottamalla käyttöön raivausmaksu.

MTK:n ja SLC:n viime kesänä julkaisemassa ilmastotiekartassa onkin esitetty monipuolisia vaihtoehtoja raivausmaksun käyttöönottoon. Yhdessä raivausmaksun kanssa tulisi luopua uusille raivioille myönnettävistä maataloustuista.

Uusia turvepeltoja raivataan esimerkiksi lietelannan levitykseen. Lanta voitaisiin kuitenkin hyödyntää biokaasuksi ja kierrätysravinteiksi peltoon levittämisen sijaan.

Raivauksen vähentämiseksi on kehitettävä myös peltomarkkinoita, jotta vajaakäyttöiset pellot saadaan viljelykäyttöön ja tarve uusien peltojen raivaamiselle vähenee.

Kaikkien turvemaiden viljelykäyttöä ei voida lopettaa, sillä osassa Suomea muunlaista maata ei edes ole tarjolla. Onneksi on olemassa monia keinoja viljelykäytössä olevien turvemaiden päästöjen vähentämiseksi.

Esimerkiksi sopivilla viljelytekniikoilla, vesienhallinnalla, monivuotisten kasvien suosimisella ja kasvivalinnoilla voi tehdä paljon. Näille toimille tarvitaan selkeä kannusteiden kokonaisuus. Ilmastoviisas viljely on mahdollista niin turve- kuin kivennäismailla. Tuottava ja hyvin hoidettu pelto on usein paras vaihtoehto ihmisen, ilmaston kuin muunkin luonnon kannalta.

Miksi maatalouden päästövähennyksistä pitää puhua juuri nyt?

Suomessa valmistellaan parhaillaan yhteisen eurooppalaisen maatalouspolitiikan (CAP) kansallista toimeenpanoa. Kansallinen toimeenpanosuunnitelma ulottuu vuoteen 2027 asti ja se vaikuttaa muun muassa maatalousyrittäjien saamiin maataloustukiin.

Jos emme nyt ota selvästi vahvempaa otetta maatalouden päästöjen vähentämiseksi, on seitsemän vuoden päästä edessä vielä isompi urakka. Päästövähennysten tekemättä jättäminen olisi karhunpalvelus maatalousyrittäjille.

Maatalouspolitiikan suuntaa on muutettava asettamalla uudelle CAP:n toimeenpanosuunnitelmalle selvä numeerinen päästövähennystavoite ja ohjaamalla tukia vahvemmin ilmastoa tukeviin toimiin. Moni viljelijä tekee ilmastotekoja vapaaehtoisesti, mutta on välttämätöntä, että ympäristön huomioimisesta tulee maanviljelyn lähtökohta koko Suomessa.

Maataloustukien uudistusta tehtäessä tulisi varmistaa, että ilmastotoimet ovat viljelijöille taloudellisesti kannattavia.

Maatalouden päästövähennykset on toteutettava oikeudenmukaisesti ja siksi työhön on ryhdyttävä viipymättä. Mitä aikaisemmin aloitamme, sitä reilummalla tavalla päästövähennykset voidaan toteuttaa.

Viime kesänä julkaistu maatalouden keskusjärjestöjen MTK:n ja SLC:n yhteinen ilmastotiekartta antaa maatalouden ilmastotyöhön hyviä lähtökohtia. Seuraava askel on sen toimeenpano, mitä tukipolitiikan tulee edistää.

Ilmastotyö on iso mahdollisuus koko kotimaisen ruoantuotantoketjulle. Suomalaiset innovaatiot, kuten nyhtökaura ja härkis avaavat uusia mahdollisuuksia niin kotimaan kuin ulkomaiden markkinoilla. Tuorein hieno uutinen on Fazerin tällä viikolla julkaisema päätös investoida 8,5 miljoonaa euroa kaurapohjaisten tuotteiden valmistamiseen Vantaalla.

Suomalaisen maatalouden valtti myös tulevaisuudessa on korkea laatu. Laadun takeena on hyvinvoiva ympäristö. Yhä useampi kuluttaja on kiinnostunut ruoan ilmasto- ja luontovaikutuksista – Suomen tulee ottaa edelläkävijän roolin tällaisten tuotteiden tarjonnassa.

Blogikirjoitus on julkaistu 2.6.2021

Krista Mikkonen
Kirjoittaja on ympäristö- ja ilmastoministeri (vihr.)

3.6.2021 13:43

0 kommenttia

Lähetä kommentti