Metsätalouden tukijärjestelmä suosii yhä puuntuotantoa ja hakkuita. Myös maatalouden päästövähennyksiin tukipolitiikka tarjoaa vähän tehokkaita työkaluja. Remonttikohteita on useita, mutta parannukset turvepeltojen ja suometsien tukijärjestelmään olisivat iso askel kohti hiilineutraaliutta.
Maatalouden tukimiljardit suosivat liha- ja maitotuotteita ja Suomessa ja EU:ssa. Pitäisi painottaa kasvinviljelyn tukea. Suomen oloissa erityinen ongelma ovat turvepellot, joita edelleen raivataan lannanlevitykseen, ja jotka aiheuttavat yli puolet maatalouden kaikista päästöistä. Muutosten tie on kivinen, sillä maataloudessa liikkuvasta rahasta 60 prosenttia pyörii eläintalouden ympärillä, kirjoittaa Osmo Soininvaara
Maatalouden ilmastotyön potentiaali on valtava. Ruoantuotanto on tällä hetkellä suuri päästöjen lähde, mutta valitsemalla ilmastoviisaita käytäntöjä maanviljelyllä on mahdollisuus pienentää päästöjään ja lisätä hiilen sidontaa ilmakehästä. Moni viljelijä on jo ottanut käyttöönsä ilmastoystävällisempiä tuotantotapoja. Nyt on tärkeää saada ne vallitseviksi käytänteiksi, sillä on selvää, että maataloudessa päästöjä pitää vähentää siinä missä esimerkiksi liikenteessä ja energiantuotannossa, kirjoittaa Krista Mikkonen.
Hiilinielujen kasvattaminen vaatii Suomen ilmastopaneeli-asiantuntijaryhmän mukaan kiireisiä toimia. Metsänomistajia, viljelijöitä ja muita maanomistajia pitää eri keinoin kannustaa nielujen vahvistamiseen ja maaperäpäästöjen vähentämiseen. Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen mielestä hiilineutraalius ei riitä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon