Maatalous on kaikkien asiaa ja siitä pitää myös vihreiden puhua

Kuka saa sanoa mitä maataloudesta – keskustelu pääsi tänään uuteen vauhtiin. Maaseudun Tulevaisuus julkaisi vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalon haastattelun ja Krista Mikkosen kolumnin. Tarjontaa täydensi vielä Luonnonvarakeskuksen tutkijan haastattelu, jossa käy jälleen ilmi maatalouden päästöjen pysyminen ennallaan 2000-luvulla. On kuitenkin turha toivoa, että maaseudun ja keskustan äänenkannattaja jättäisi viimeistä sanaa vihreille, kirjoittaa Leena Brandt

18.8.2021 | Puheenvuoro

Maria Ohisalon maatalouspuheet ovat olleet liikaa monelle keskustalaiselle. Kuva: Erika Nieminen

Keskustalaiset ja MTK eivät ole koskaan pitäneet siitä, että muut puolueet sorkkivat maa- ja metsätalouden suuntaan. Niin kauan kuin sektoriin käytetään yhteisiä verovaroja, kiinnostus kuitenkin jatkuu. Ja nyt kun ilmastotavoitteet ovat yhteisiä, on jokaisen sektorin myös oltava tässä urakassa mukana.

Kyse on myös siitä, miten meidän kaikkien syömä ruoka tuotetaan.

Moni keskustalainen päättäjä lausui harkitsemattomia arvioita Ohisalon puheista A-studiossa 9.8. kuuntelematta hänen sanomisiaan tai muistamatta, että MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilakin puhui päästöjen laskemisesta elokuun alussa.

Mitä siis tänään? Ohisalo kaipaa maataloustukien täysremonttia ja kohdistaisi maatalouden tukia enemmän kasvipohjaiseen tuotantoon.

MTK:ssa löytyy tälle linjalle varmasti myös kannatusta. Keskusjärjestöhän yrittää löytää yhteisen linjan kaikkeen, mutta eri ryhmien välillä se ei ole aina helppoa. On kasvipuoli ja lihapuoli, on maito ja sika, on pohjoinen ja eteläinen Suomi, on luomu ja muut tuottajat, on suurtilat ja pienemmät ja niin edelleen.

On myös selvää, että maanviljelijän on todella vaikea päästä kunnon tuntipalkalle. Hän toimii vaikeassa raossa suurten keskusliikkeiden, elintarviketeollisuuden, tuonnin, kuluttajatottumusten ja lopulta myös säiden armoilla. Tekemisiä säätelee EU:n CAP ja kansallinen maataloustukijärjestelmä.

Ole siinä sitten itsellinen yrittäjä pienillä kotimarkkinoilla.

Tätä taustaa vasten voi ymmärtää myös joidenkin maanviljelijöiden kitkerät kommentit.

Pellonraivausmaksu apuun

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen tarkentaa kolumnissaan vihreiden esityksiä mm. turvepelloista. Ne ovat itse asiassa pitkälti samat mitä MTK ja sen ruotsinkielinen sisarjärjestö SLC esittivät ilmastotiekartassaan jo vuosi sitten.

Uusien turvepeltojen raivaaminen olisi siis vihdoin saatava loppumaan ja siihen auttaisi vihreiden esittämä pellonraivausmaksu. Maataloustukea maksetaan tällä hetkellä edelleen myös turvepelloille, joilla ei ole vuosikausiin enää tuotettu ruokaa tai rehua. Niiden kohdalla pitäisi valita metsitys tai suoksi ennallistaminen.

Kolme vuotta sitten julkaistu vihreiden maatalousohjelma puolestaan esitti muun muassa uusien turvemaiden raivauskieltoa koko Euroopan unionin alueelle.

Ai mitäkö siitä silloin tuumattiin MTK:ssa? Ensimmäinen twitter-pikareaktio vihreiden maatalousohjelmaan tuli puheenjohtaja Marttilalta: “Muutamasta kohdasta olen eri mieltä, mutta onnittelut @SiljaMP ja kumppanit mittavasta työstä. Tämä on varsin punnittua tekstiä poliittiseksi ohjelmaksi.”

Suomalainen maatalouspolitiikka on tukipolitiikkaa, joka on pahasti epäonnistunut. Maataloutta on voitu kyllä säilyttää eri puolilla Suomea, mutta isoilla rahoilla ei ole saatu Itämerta puhtaammaksi eikä kasvihuonepäästöjä kuriin.

Täysremontti on edessä, ja nyt olisi hyvä aika toteuttaa uudistuksia samalla kun aletaan elää uutta EU:n maataloustuki- eli CAP-kautta 2023 alusta alkaen.

Uudella CAP-kaudella ei juuri mikään muutu elleivät jäsenmaat aseta riittävän korkeita ympäristö- ja ilmastotavoitteita kansallisesti. Niin on tehtävä myös Suomessa, sillä me tarvitsemme kestävää maataloutta – maailman parasta sellaista.

Maatalouskeskustelun laineita tasoittaisi suuresti, jos keskustalaiset lukisivat tuon yllä mainitun vihreiden maatalousohjelman (ja siteeraisivat käytettyjä puheenvuoroja oikein). Kaikki vihreät voisivat puolestaan lukea (uudestaan?) myös tuon oman ohjelmansa ja MTK:n tiekartan ja miettiä eroja ja yhteneväisyyksiä.

Sitten vain lukemaan Maaseudun Tulevaisuutta. Ei keskustelu todellakaan tähän lopu.

Leena Brandt / Verde

18.8.2021 15:48

0 kommenttia

Lähetä kommentti