Kolumnisti Heidi Hautala: EU valmistelee pakkotyöllä tehtyjen tuotteiden tuontikieltoa – vihdoinkin

Euroopan komissio valmistelee pakkotyötuotteiden tuontikieltoa. Näiden tuotteiden tuontikielto on jo voimassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Britanniassa ja pian Australiassa. Tämän lisäksi pitäisi julkisissa hankinnoissa velvoittavasti ottaa huomioon hankintojen ihmisoikeus- ja ympäristövastuullisuus, kirjoittaa Heidi Hautala.

4.10.2021 | Puheenvuoro

Uiguurinaisia ompelimossa Xinjiangissa vuonna 2019. Kuva: Azamat Imanaliev/Shutterstock

Ensimmäisenä koronakeväänä 2020 kiinnitin tviitillä huomiota pandemian vaatimien suojavarusteiden eettisiin ongelmiin, jotka oli tunnistettu Ruotsissa julkisissa hankinnoissa. Sain niskaan parikin politiikan toimittajaa, jotka pilkkasivat minua ”ajoituksen mestariksi”. Aihe oli nähtävästi sopimaton, kun suojavarusteista oli maassa huutava pula.

Top Glove, maailman suurin kumihanskojen valmistaja Malesiassa, sulki silmänsä rutiköyhien siirtotyöläisten maksamilta välitysmaksuilta ja piti heitä järkyttävissä oloissa.

Jättifirma vastasi valtavaan kysyntäpiikkiin heikentämällä työntekijöiden oloja entisestään. Pörssiarvo vain kasvoi.

Pakkotyö orjuuttaa maailmassa ainakin 30 miljoonaa ihmistä. Vihreiden kollegojeni ja kansalaisjärjestöjen kuten Anti-Slavery Internationalin kanssa olemme ottaneet asian jatkuvasti esiin komission kanssa.

Kauppakomissaari Valdis Dombrovskis julkisti heinäkuussa tilaisuudessamme ohjeet EU-yrityksille pakkotyön tunnistamiseksi ja karsimiseksi arvoketjuistaan, mikä oli lupaava alku.

Sitten puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti syyskuussa State of the Union -puheessaan, että komissio ryhtyy valmistelemaan pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontikieltoa. Kauppa ei voi olla välinpitämätön ihmisoikeuksille, hän sanoi. 

Ajoitus on hyvä, eikä tule yhtään liian aikaisin. EU:sta on jo tulossa vapaasatama pakkotyötuotteille, koska näiden tuotteiden tuontikielto on jo voimassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Britanniassa ja pian Australiassa.

Yhdysvaltain valvontaviranomaisen mukaan uiguuripakkotyöhön yhdistetyn Xinjiangin puuvillan tuonti Euroopan unioniin on kasvanut ja Yhdysvaltoihin vähentynyt. 

Yhdysvaltain laki on ollut eri muodoissa voimassa vuodesta 1930. Sen uusin versio asettaa maahantuojalle huolellisuusvelvoitteen, jonka nojalla yrityksen on varmistettava, että pakkotyötä ei ole käytetty. Jos tulli- ja rajaviranomaisella (CBP) on syytä epäillä pakkotyötä, se pysäyttää erän. Maahantuojalla on vielä mahdollisuus osoittaa pakkotyöoletus virheelliseksi, mutta lopulta kustannukset erän palauttamisesta maksaa maahantuoja. 

Viime vuoden syyskuusta alkaen Yhdysvallat on torjunut Xinjiangin puuvillan ja myös eriä tomaattivalmisteita. Sillä on kehittyneitä analyysimenetelmiä alkuperän osoittamiseksi.

Tosin uiguureita toimitetaan pakkotyöhön Kiinassa myös maakunnan ulkopuolelle, mikä mutkistaa asiaa. 

EU on neuvotellut Kiinan kanssa investointisopimuksen, jossa on lupaus saattaa voimaan kaksi ILO:n pakkotyötä torjuvaa sopimusta. Komissio piti tätä erittäin suurena saavutuksena. Mutta kun Kiinassa ei valtion näkemyksen mukaan ylipäätään esiinny pakkotyötä, on sinisilmäistä uskoa löyhästi muotoiltuun lupaukseen.

Uiguurivähemmistön vaino on tärkeä syy siihen, että investointisopimus on Euroopan parlamentissa jäissä.

Suoraan kuluttajien kanssa tekemisissä olevilla brändeillä ei ole enää varaa laiminlyödä eettistä vastuutaan. Sen osoitti Marimekon kiemurtelu Xinjiangin puuvillan kanssa, vai osoittiko sittenkään?

Kun pakkotyötä läpivalaistaan yritysten arvoketjuissa, parhaimmillaan ne ryhtyvät toimiin. Malesialainen kumihanskakohu ja erityisesti tuontikielto Yhdysvaltoihin sai aikaan merkittäviä parannuksia. Top Glove korvasi siirtotyöläisilleen rekrytointimaksuja. 

Kiinassa elektroniikkaa valmistuttavista yrityksistä tunnetuimmat brändit heräsivät kun ne osoittautuivat australialaisten selvitysten mukaan osaksi ongelmaa.

Osallisuutta saattaa paljastua oletettua lähempääkin. Euroopan parlamentin sisäänkäynneillä torjutaan koronaa lämpökameroilla. Kamerat toimittaneen yrityksen, Hikmetin, epäillään käyttäneen  uiguurityövoimaan. Tämä oli erittäin kiusallista, mutta olimme jo ryhtyneet uudistamaan parlamentin julkisia hankintoja. Nyt ympäristövastuun rinnalle on nostettu ihmisoikeudet. 

Julkisissa hankinnoissa saa ottaa huomioon hankintojen ihmisoikeus- ja ympäristövastuullisuuden. 

Vuoden 2014 direktiiviä tulee muuttaa siten, että oikeus muuttuu velvoitteeksi ja ulottuu koko hankintaketjuun. Parhaat hankintaorganisaatiot ovat jo parantaneet käytäntöjään. Ruotsi on edelläkävijä, ja myös suomalainen Hansel on aktiivinen. 

Kyse ei ole vain kumihanskoista, tekstiileistä ja ylipäätään tuotteista. Palvelujen hankintaketjuja on läpivalaistu Suomessakin. 

Jokainen kunnanvaltuutettu voi vaikuttaa siihen, että vanhustyön tai siivouksen palveluketjuissa ei rikota työntekijöiden oikeuksia.  

Vihannesten tuotanto ja lihan käsittely ovat paljastuneet melkoisiksi riskialoiksi Etelä- ja Keski-Euroopassa. Aina ei kyse ole suoranaisesta pakkotyöstä vaan työntekijöiden oikeuksien muusta vakavasta polkemisesta.

Ulkomaisten marjanpoimijoiden asemaa on jouduttu Suomessa parantamaan. Työvoimaa ei kohdella kaltoin vain kaukaisissa maissa ja arvoketjujen kautta pakkotyö koskettaa jokaista.

Heidi Hautala
Kirjoittaja on vihreä europarlamentaarikko. Hän kirjoittaa Verdeen joka neljäs viikko.

4.10.2021 11:01

0 kommenttia

Lähetä kommentti