COP26 Glasgow: Rakas vihreä paikka odottaa ratkaisevaa ilmastokokousta

Glasgow sointuu hyvin vihreyden kanssa. Kaupungilla on pitkä, vihreitä arvoja kunnioittava historia. Nimen oletetaan juontavan juurensa nykywalesin kieltä muistuttavasta,  muinaisesta kymrin kielestä, jota puhuttiin aikoinaan alueella. Glasgow siis  tarkoittaa ‘Dear Green Place’ –  rakas vihreä paikka. 

Glasgowlle on myönnetty Global Green City – status ja se sijoittuu neljänneksi maailmassa vihreitä, kestäviä arvoja noudattavana kaupunkina. (Global Sustainability Index, GSX). 

Kaupunki on asettanut kunnianhimoisen tavotteen tulla hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä- siis jo viisi vuotta ennen Helsinkiä.

‘Sustainable Glasgow’ -kampanjan vauhdittamana se pyrkii myös yhdeksi Euroopan vihreimmistä kaupungeista. Lisäksi skotit mielellään muistuttavat, että Glasgow ei suinkaan  ole ensimmäistä kertaa suurtapahtuman näyttämönä. Ehkä juuri näistä syistä isäntämaa Britannia valitsi Glasgown ilmastokouksen tapahtumapaikaksi.

5,4 miljoonan asukkaan Skotlanti muistuttaa paljon Suomea ja muita Pohjoismaita. Kotoisaan, pohjoismaiseen tunnelmaan törmää helposti etenkin pohjoisimmilla, harvaan asutuilla seuduilla. Jäänteitä ajoilta, jolloin alue oli viikinkien takamaita.

Nyky-Skotlantia johdetaan Holyroodista, Skotlannin parlamentista käsin, jonne poliittinen valta,  ulko- ja puolustuspolitiikka lukuunottamatta, siirtyi Lontoon Westminsteristä vuonna 1999 ns. devoluution seurauksena. Skotlannin kansallispuolue SNP ajaa maan itsenäisyyttä ja on hallituksessa ja tahtipuikkoa pitää tiukasti kädessään pääministeri Nicola Sturgeon. 

Lontoon ja Edinburghin väleja vuosikymmeniä hiertänyt Skotlannin itsenäisyyspyrkimys on edelleen ajankohtainen. Lisäpotkua antoi Brexit, jota vastaan skotit äänestivät ja jota 55 miljoonan asukkaan Englanti puolestaan kannatti.

SNP:n ja vihreiden yhteistyösopimus

Skotlannin parlamentissa on 129 kansanedustajaa. Näistä seitsemän edustaa Skotlannin vihreää puoluetta.

Viime elokuussa SNP ja vihreät tekivät historiallisen yhteistyösopimuksen. Puolueet ilmoittivat tavoitteekseen luoda vihreämpi, oikeudemukaisempi, itsenäinen Skotlanti.

Uutinen herätti monenlaisia tunteita lehdistön, muiden puolueiden ja vihreitä arvoja edustavien kansalaisjärjestöjen keskuudessa. 

The Guardian -lehti kommentoi sopimusta 20.8.2021: “SNP ja Skotlannin vihreät ovat vahvistaneet poliittisen yhteistyösopimuksen, jonka siivittämänä vihreät ovat hallituksessa ensimmäistä kertaa Britannian historiassa. Sopimuksen avulla SNP sai parlamentissa tarvittavan enemmistön saadakseen uuden itsenäisyyttä koskevan kansanäänestyksen lapi.” 

Skotlannin työväenpuolue ja konservatiivit myötäilevät tätä huomiota ja pitävät sopimusta ainoastaan poliittisena taktikointina. 

Britannian muut vihreät puolueet ja kansalaisjärjestöt kommentoivat hallituksen kokoonpanoa myötämielisemmin. Skotlannin Friends of the Earth- järjestön johtaja, Richard Dixon, totesi, että kompromissit ovat väistämättömiä kun kaksi eri puoluetta yhdistää voimansa. Caroline Lucas, Englannin ja Walesin vihreiden kansanedustaja Britannian parlamentissa puolestaan huomioi the Guardianissa: “Ei riitä, että vihreillä on rohkeita tavoitteita. Meidän täytyy olla myös vallassa, jotta saamme ne toteutettua”.

Kulutustottumukset puntarissa

Skotlannille tuleva kokous avaa mittavia mahdollisuuksia vauhdittaa ilmastotoimia, uskovat tilaisuuden isännät. Teollisuustuotanto, mukaanlukien kertakäyttöiset kulutustuotteet, tuottaa maassa suurimman hiilijalanjäljen.

Keskiverto skotti kuluttaa arviolta 18,4 tonnia tavaraa ja materiaaleja vuodessa, kun kestävä  kulutustaso on noin kahdeksan tonnia vuodessa, raportoi Zero Waste Scotland kesäkuussa.

Koko Britanniasssa ympäristöaktivistit vaativat kovaäänisesti arvioimaan uudelleen kulutustottumuksia ja niiden vaikutusta ilmastokriisiin. Tämä tarkoittaa siirtymistä pois kertakäyttötuotteista kestävämpään, käytä ja kierrätä – talouteen. 

Tehtävä vaatii huomattavia ponnistuksia länsimaissa Britannia mukaanlukien.  Nykyinen kulutuskulttuuri on muotoutunut vuosikymmenien aikana ja sitä pönkittävät jatkuvaan talouskasvuun nojaava virallinen talouspolitiikka ja liike-elämän taloustavoitteet. Todelliseen muutokseen ja kiertotalouteen siirtymiseen tarvitaan talkoohenkea, johon tarvitaan maailmanlaajuisesti maiden hallitukset, teollisuus ja yksityiset kansalaiset.

Hiili, autot, raha ja puut

COP26-kokoukseen osallistuvilta, 196 valtionpäämieheltä odotetaan lukuisia julkilausumia, jotka tukevat Pariisin sopimusta ja täsmentävät teknisiä yksityiskohtia. Isäntämaa Britannialle on tärkeää, etta COP26 jää historian käänteentekevänä kokouksena. Mikä tahansa teksti ei riitä. Glasgowsta tarvitaan voimakas sitoutuminen nettonollapäästöön vuoteen 2050 mennessä ja huomattavia päästöjen vähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. 

Tavoitelistalla ovat myös nopeampi siirtyminen sähköautoihin, hiilivoimasta luopuminen, metsien suojeleminen ja suurempi investointi ympäristöprojekteihin ja ympäristöystävälliseen energiantuotantoon. Johnsonin listasi nämä tavoitteet elokuisessa Coal, cars, cash and trees – puheessaan.

Glasgow saa osanottajia myös monista eteläisen Afrikan maista, jotka odottavat huomattavaa taloudellista tukea ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. 

Tiedeyhteisössä on niitä, jotka uskovat, että juna meni jo. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5c -asteeseen on epärealistinen tavoite, mitä hyvänsä kokous päättääkään.

Britannian ilmastostrategia on kohdannut arvostelua. Vihreiden Caroline Lucas totesi the Independent –lehdessä, että hallituksen tavoite saavuttaa nettonollapäästö vuoteen 2050 on liian myöhäinen pysäyttämään ilmastonmuutoksen aiheuttamaa katastrofia.

“Vihreiden ajamien tavotteiden ja hallituksen kaavailemien toimenpiteiden välillä on ammottava kuilu. Britannian hallitus on parin viime vuoden aikana asettanut runsain määrin tavoitteita, aina siitä lähtien kun parlamentti julisti ilmastohätätilan toukokuussa 2019. Me odotamme vieläkin selkeitä suuntaviivoja ja toimintasuunnitelmia näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.” 

Myös työväenpuolue arvostelee hallituksen toimia. Ed Miliband, nyt oppositiossa olevan Labour-puolueen entinen puheenjohtaja, antoi Reutersille räväkän haastattelun syyskuussa Brightonissa pidetyn puoluekokouksen aikana. Hän antoi hyväksyntänsä hallituksen päästötavoitteelle, mutta totesi pääministeri Boris Johnsonilla olevan töitä tehtävänä. Jotta COP26 onnistuisi, pitäisi Johnsonin ottaa käyttöönsä kaikki diplomatian keinot, “do the hard yards of diplomacy”. Pääministerin pitäisi myös antaa täysi tukensa kokouksen presidentille, Alok Sharmalle, tämän yrittäessä taivutella vauraampia maita vähentämään päästöjä.

Samaan aikaan ympäristöaktivistit ovat tuoneet omat mielipiteensä ilmoille järjestämällä kiihtyvällä vauhdilla erilaisia protesteja ympäri Britanniaa. Lontoossa ja sen läheisyydessä järjestetyt tiesulut saivat runsaasti palstatilaa viime kuukausien aikana.