Suomen ensimmäinen kansallinen pölyttäjästrategia laadittu

Suomen pölyttäjästrategiasta julkaistiin ehdotus, joka keskittyy pölyttäjien monimuotoisuuden turvaamiseen. Työryhmän ehdotus vastaa EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteisiin.

3.11.2021 | Ympäristö & Luonto

Kimalainen kuuluu mesipistiäisiin, joka on yksi Suomen tärkeimmistä pölyttäjäryhmistä. Kuva: Santtu Paananen

Ympäristöministeriön asettama työryhmä julkaisi ehdotuksen Suomen ensimmäisestä kansallisesta pölyttäjästrategiasta sekä toimenpidesuunnitelmasta. Vuoteen 2030 ulottuva suunnitelma pyrkii tukemaan pölyttäjiä ja näiden tarjoamaa pölytyspalvelua.

Strategian tavoitteena on pölyttäjien määrien ja monimuotoisuuden säilyttäminen ja elvyttäminen. Strategialuonnoksesta kerätään lausuntoja marraskuun ajan.

Pölyttäjien uhanalaisuuteen on havahduttu monissa eri maissa maailmalla, myös Suomessa. Suomen tärkeimmistä pölyttäjäryhmissä, muun muassa mesipistiäisissä, on kasvavassa määrin uhanalaisia lajeja. Pölyttäjäkannat pienenevät, ja pölyttäjien lajisto köyhtyy.

EU:n biodiversiteettistrategiaan on kirjattu erillinen tavoite, jonka mukaan pölyttäjien määrän vähentyminen on pysäytettävä vuoteen 2030 mennessä. Työryhmän laatima ehdotus vastaa osaltaan EU:n strategian tavoitteisiin.

Pölyttäjillä on suoria vaikutuksia luonnolle, ekosysteemeille sekä esimerkiksi ruoantuotannolle.

“Kun suojelemme pölyttäjiä, turvaamme samalla paitsi monipuolisen ravinnon tuotantoa ihmisille, myös muuta hyönteislajistoa ja luonnon monimuotoisuutta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo tiedotteessa.

Pölyttäjien elinympäristöihin lisäystä

Yksi strategiaehdotuksen tavoitteista on pölyttäjien elinympäristöjen lisääminen ja laadun parantaminen. Pölyttäjien pesimispaikoiksi lisätään paljaita kivennäismaalaikkuja sekä lahopuiden määrää erilaisissa elinympäristöissä.

Ehdotuksessa esitetään tavoitteeksi myös pölyttäjiin liittyvän viestinnän ja yhteistyön lisääminen. Pölyttäjien merkitystä luonnon ja ihmisen hyvinvoinnille halutaan tehdä näkyvämmäksi. Esimerkiksi kotipuutarhureille aiotaan tarjota tietoa pölyttäjäystävällisten puutarhojen tekemisestä sekä kasvinsuojeluaineiden ja biosidien haitoista.

Useat esitetyistä toimenpiteistä edellyttävät lisärahoitusta valtiolta tai muilta toimijoilta. Tarpeita uudelle rahoitukselle tulee esimerkiksi pölyttäjäseurannan järjestämisestä, kohdennettujen suojelutoimenpiteiden toteuttamisesta sekä aihetta koskevan tutkimuksen järjestämisestä. Toimenpiteiden toteuttamisen edellyttämä lisärahoituksen tarve arvioidaan strategiaehdotuksessa noin 3 000 000 euroksi vuosittain.

Santtu Paananen / Verde

3.11.2021 13:36

0 kommenttia

Lähetä kommentti