Ruotsi laittoi koulutusjärjestelmänsä uusiksi

Ruotsi on monen kulttuurin maa, mutta koulutuksessa se ei ole näkynyt merkittävästi muuten kuin eritaustaisten opiskelijoiden määränä.

Opetuksessa tätä alettiin huomioida vasta vuonna 2020, jolloin Ruotsi lähti muotoilemaan koulutuksia nykyisten asukkaiden mukaan. Ruotsissa on muun muassa 50 yliopistoa ja 154 kansanopistoa.

Helsingissä sen sijaan on alettu tehdä uudistuksia, jotka ovat päinvastaisia kuin Ruotsin malli, jossa maahanmuuttajat on sijoitettu samoihin kouluihin.

Peruskoulut muutoksessa

Hankalinta on ollut peruskouluissa, sillä monikaan koulunsa alkava lapsi ei osaa ruotsin kieltä. Opettajia, joiden äidinkieli on ollut muu kuin Ruotsi, on ollut harvassa. Opettajat ovat kuitenkin joutuneet noudattamaan ruotsalaisten lasten tarpeisiin tehtyä opetussuunnitelmaa.

Göteborgin kunnat hermostuivat ensiksi, sillä monessa luokassa saattoi olla 20 eri kieltä puhuvia oppilaita. Eri kielten ja ruotsin kieltä osaamattomien oppilaiden määrän vuoksi tilannetta kuvailtiin mahdottomaksi. Hisingenin ja Angeredin kaupunginosissa asuu etupäässä eri kulttuurista tulleita perheitä.

“Luokissa on vain muutama täysin ruotsalaista syntyperää oleva lapsi”, Hisingenin peruskoulun opettaja Therese Johansson toteaa.

“Ne harvat ruotsalaiset lapset turhautuvat, kun heidän pitää odottaa, että muunkieliset lapset pääsevät mukaan opetukseen”, Johansson lisää.

Göteborgin koululautakunta teki lopulta päätöksen, jossa eri kieliryhmien lapset päätettiin keskittää samoille kouluille. Tämän johdosta lapset saisivat peruskoulun paremmin päätökseen.

Opettajakoulutusta nykyaikaistettiin

Pelkästään se, että lapsia ryhdyttiin keskittämään, ei riittänyt. Myös opettajien on pystyttävä pysymään ajan tasalla. Ongelmaan löydettiin ratkaisu opettajankoulutusta uudistamalla.

Ruotsissa alettiin kouluttamaan opettajia eri kieliryhmistä. Monilla eri kulttuurista tulevilla maahanmuuttajilla on hyvä koulutus lähtömaastaan. Lähtömaassa saatua koulutusta ei ole kuitenkaan osattu hyödyntää aiemmin.

Koulutuspaikkoja lisättiin. Tarve eri kieliä osaavista opettajista oli ja on edelleen suuri. Hakijoita saatiin ennätysmäärä ja eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulleita uusia opettajia myös valmistui.

Lukuvuonna 2019–2020 opettajankoulutuksen aloitti 13 560 henkilöä ja opettajan tutkinnon suoritti 9 760 henkilöä.

“Tämä on tutkinnon suorittaneiden määrässä suuri lisäys edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Viimeisin analyysimme osoittaa myös, että suhteellisen suurella osalla vastavalmistuneista opettajista oli hyvä mahdollisuus työllistyä noin kuuden kuukauden päästä”, Ruotsin yliopiston kansleriviraston hallintojohtaja Annika Pontén sanoo tyytyväisenä.

Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa opettajilta ei vaadita maisterin tutkintoa. Suomessa suomen tai ruotsin kielen osaaminen on opettajalle välttämätöntä kielitaitovaatimuksen takia.

Mälarinlaakson korkeakoulu tavoitti yritykset

Ongelma ei ole koskenut ainoastaan peruskouluja, vaan myös yliopistoilla on ollut ongelmia sovittaa opetusta yhteiskunnan vaatimalle tasolle. Yliopistot ja muut korkeakoulut ovat itsenäisiä ja päättävät itse, miten opintoja muokataan.

Mälarinlaakson korkeakoulu on hyvä esimerkki eri kulttuurien välisestä siltojen rakentamisesta.

“Jokainen eri kulttuurista tuleva opiskelija saa mentorin, jonka kanssa yhdessä perehdytään korkeakouluun ja opintoihin. Ketään ei jätetä yksin”, Pontén kertoo.

Mälarinlaakson korkeakoulu erottuu myös siinä, että opintoja voi tehdä myös yhteistyössä teollisuuden kanssa. Korkeakoululla on yhteistyösopimus monen eri alan yrityksen kanssa. Koulussa opitaan teoria, jota sovelletaan eri teollisuuden aloilla käytännön työssä. Ponténin mukaan myös yksityiset ja julkiset työnantajat ovat kiinnostuneita palkkaamaan eri kulttuureista tulevia opiskelijoita.

Kansanopistojen nousukausi

Ruotsissa on myös kattava verkosto kansanopistoja, jotka ovat ammattiin valmistavia kouluja.

Kansanopistot ymmärsivät muuta koulujärjestelmää nopeammin monikulttuurisen yhteiskunnan tarpeet. Koulujen yleiset linjat antavat lukiotasoisen koulutuksen. Ne muokattiin eri kieliryhmistä tuleville opiskelijoille, joita oli viime vuonna 22 prosenttia opiskelijoista.

Länsi-Götanmaalla sijaitseva Axevallan kansanopisto on erikoistunut Ruotsin viiteen kansalliseen vähemmistöryhmään kuuluvien koulutukseen. Näitä ovat saamea, jiddishiä, romanikieltä, suomea ja meänkieltä puhuvat ihmiset.

Syksyllä 2021 näille kieliryhmille tarjotaan tietoa siitä, mitkä lailliset oikeudet heillä on kunnissa. Lisäksi heitä tiedotetaan vähemmistöryhmien oikeuksista työelämässä. Myös toimittajille tarjotaan tietopakettia, joka keskittyy vähemmistöjen oikeuksiin.

Juttuun on haastateltu myös OAJ:n erityissasiantuntija Päivi Lyhykäistä.