Metsätalouden on täytettävä kestävät kriteerit

EU:n kaavailema taksonomia tuo pelisäännöt, joiden mukaan yritysten rahoitus kytketään päästövähennystavoitteisiin. Sijoitusten pitäisi ohjautua mahdollisimman ilmastomyönteisiin investointikohteisiin. Suomen metsien hoitoa pitää kehittää niin, että kriteerit täyttyvät.

18.11.2021 | Pääkirjoitus

Kuva: Joona Kotilainen / Kuvia Suomesta

EU:ssa käytetään edelleen miljardeja euroja vuosittain fossiilienergian tukemiseen. Jatkossa rahavirtoja halutaan ohjata selkeästi ilmasto- ja ympäristöystävälliseen suuntaan eli kestävään kehitykseen. Uudistus ohjaisi ensi vaiheessa sijoituksia isoihin, yli 500 henkeä työllistäviin pörssiyhtiöihin, pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin.

Tästä uudistuksen pitäisi laajeta pikkuhiljaa niin, että tulevaisuudessa pk-yrityksetkin joutuisivat tekemään selvityksiä pankeille hankkeittensa kestävyydestä.

EU:ssa on meneillään jäsenmaiden kilpalaulanta kestävyyskriteereistä. Eri mailla ja maaryhmillä on omia toiveitaan johtuen muun muassa maiden elinkeinorakenteesta ja energiaratkaisuista.

Kymmenen jäsenmaata vaatii luokittelemaan ydinvoiman kestäväksi. Tätä ryhmittymää johtaa Ranska ja siinä on mukana Suomen lisäksi kahdeksan muuta maata: Puola, Unkari, Bulgaria, Romania, Kroatia, Slovenia, Tsekki ja Slovakia.

Ydinvoiman sisällyttämistä kestävään luokitukseen puolestaan vastustaa joukko maita Saksa etunenässä. Espanja haluaa maakaasun pois ja tätä taas vastustaa NordStream 2:sta odottava Saksa.

Metsien rooli taksonomiassa on siis vain yksi monien joukossa, mutta Suomelle tietenkin tärkeä. Suomi ja Ruotsi ovat ainoina vastustamassa kriteerejä, jotka määrittelisivät jatkossa metsien kestävän hoidon kriteerit.  Kaksi maata ei riitä ehdotuksen kaatamiseen EU:ssa.

Metsätalous ei ole luokittelun vuoksi loppumassa kummassakaan maassa. Ehdotuksen mukaan yli 13 hehtaarin hankinta-alueella pitäisi arvioida hiilinieluvaikutukset. Tämä kuulostaa sopivalta työsaralta vaikkapa metsänhoitoyhdistysten ammattilaisille, jotka ovat erikoistuneet metsänkäyttösuunnitelmien tekoon.

Metsänhoidon merkitys ympäristölle, ilmastolle ja luontokadolle on merkittävä. Lajeja katoaa, kun jäljelle jää vain talousmetsää. Avohakkuut ovat yhä sallittuja Suomessa, vaikka metsäyhtiöt ovat jo alkaneet suosia ympäristöystävällisempää hakkuujälkeä. Metsäteollisuushan hankkii jo nyt puunsa lähinnä sertifioiduista metsistä ja nyt kriteereihin siis tulisi lisää hiilinielujen arviointi.

Suomi ja Ruotsi eivät tahdo niellä myöskään vesivoiman arviointia vihreiden kriteerien mukaisesti. Suomessa on kuitenkin jo pitkään vaadittu kunnollisia kalateitä vesivoimaloiden yhteyteen. Vaelluskalat, lohi etunenässä, halutaan takaisin muun muassa pohjoisiin jokiin.

Hallituksessa ratkaisu taksonomiasta meni odotetun linjajaon mukaan. Vihreät ja vasemmistoliitto olivat toisella puolella eli kannattivat EU:n taksonomiaa, SDP, keskusta ja RKP vastustivat.  Samanlainen metsään liittyvä asetelma oli myös kesällä, kun vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo arvosteli keskustaa ja SDP:tä EU:n metsästrategiaan liittyvästä lobbaamisesta.

Kun hallituksessa tehdään ilmastoon ja ympäristöön liittyviä ratkaisuja, SDP:n ja keskustan yhteispeli näyttää toimivan hyvin ja demarit taipuvat hallitussovun nimissä keskustan tahtoon.

Leena Brandt / Verde

18.11.2021 11:49

1 Kommentti

  1. PEFC-metsäsertifioinnin alkuvaiheissa mukana olleena muistan hyvin, että hiilinielujen arviointi ja säilyttäminen ovat olleet kriteeristössä aina mukana. Yksittäisen metsätilan tasolla sen arviointi ei kuitenkaan ole mielekästä. Oikea tarkastelutaso on maakunta tai valtio. Vai onko mielestänne oikein, että muutaman hehtaarin Nalle Puh -metsää ei saisi hakata kerralla aukeaksi?

    Avohakkuut pitää muutenkin sallia vastaisuudessakin. Metsänhoitotieteilijä Peitsa Mikola kirjoitti vuonna 1984 otsikolla ”Harsintametsätalous” seuraavasti, siteeraten Risto Sarvasta vuodelta 1948: ”On selvää että tämä menetelmä (varsinainen harsinta) on toteutettavissa vain sellaisten puulajien kohdalla, jotka sietävät runsaasti varjostusta, kuten esim. varsinainen jalokuusi (Abies pectinata) tai punapyökki (Fagus silvatica). … edellä mainittujen ”varjopuiden” levinneisyysalueiden pohjoisrajat merkitsevät myös varsinaisen harsinnan pohjoisrajaa”.

Lähetä kommentti