Mistä tammikuun aluevaaleissa äänestetään? Lyhyesti sanottuna siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan kotiseudulla.
Isoilla hyvinvointialueilla aluevaltuustot liikuttavat jopa miljardibudjetteja. Uudenmaan pienimmällä hyvinvointialueella Itä-Uudellamaalla pelimarkkoja on vähemmän, vuosittain 350-400 miljoonaa euroa.
Muualla Suomessa hyvinvointialueet ovat yhtä kuin nykyiset maakunnat. Uusimaa on kuitenkin jaettu neljään alueeseen ja erilliseen Helsinkiin. Itä-Uudenmaan valtuustoon valitaan edustajat Porvoon, Sipoon, Loviisan, Askolan, Lapinjärven, Myrskylän ja Pukkilan kunnista.
Aluevaltuustot eivät aloita työtään nollasta, sillä aiheesta on tehty erilaisia selvityksiä ja raportteja. Siirtymää valmistelee kuntien yhteinen väliaikainen toimielin. Kun palvelut vuoden 2023 siirtyvät hyvinvointialueille, asukkaat tuskin huomaavat muutosta. Pitkällä aikavälillä uudistuksia on luvassa.
Kunnat tuottavat palveluja monin tavoin
Yhtenäisten käytäntöjen kehittäminen ja järkevän kokonaisuuden luominen on monimutkainen palapeli, sillä erikokoiset kunnat järjestävät nykyisellään palvelunsa monin eri tavoin. Kunnat voivat tuottaa palvelut itse, olla jäsenenä kuntayhtymissä tai niillä on keskinäisiä sopimuksia. Ostopalveluja käytetään kunnissa vaihtelevasti.
Oman haasteensa Itä-Uudellamaalla tuo alueen kaksikielisyys. Vaikein ongelma on kuitenkin sosiaali- ja terveyspalveluja vaivaava työvoimapula. Henkilökuntaa ei ole tarpeeksi ja vaihtuvuus on suurta.
Aluevaltuustot ratkaisevat, mihin sijoittuvat sote-keskukset ja mihin muut palvelupisteet. Pitääkö kaikkien kaikista sote-keskuksista saada kaikki palvelut vai voiko osa olla sivupisteitä?
Täyden palvelun sote-keskuksia tuskin saadaan Itä-Uudellamaalla joka kuntaan edes sote-järjestelyin. Kunnat ovat erilaisia, ja tähänkin mennessä palveluja on osattu järjestää asukkaiden tarpeiden eikä kunnan rajojen mukaan. Esimerkiksi Lapinjärven terveyskeskus toimii Loviisassa ja kunnassa on vain sivupiste.
Askolan perusturvajohtaja Ilona Koskenniemen mukaan on tärkeää, että päivittäin käytettävät palvelut säilyvät lähellä. Hyvinvointialueen laajoista hartioista on hyötyä ennen kaikkea erityispalveluissa ja harvemmin tarvittavissa palveluissa, esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
“Erityispalveluissa voidaan nostaa laatua ja tasoa yhteistyöllä. Vaikkapa silloin, kun normaali avokatko ei riitä ja tarvitaan erityisosaamista”, Koskenniemi sanoo.
Palvelujen siirto kismittää joitakin pikkukuntia
Sekä Myrskylässä että Pukkilassa toimii terveysasema, mutta esimerkiksi päivystykseen mennään Orimattilaan.
Myrskylä ja Pukkila hankkivat palvelunsa Päijät-Hämeen kuntayhtymästä, eikä siirtyminen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle ollut ilouutinen. Yhteistyö Päijät-Hämeen kanssa on sujunut hyvin. Sekä Pukkilan että Myrskylän kunnanjohtajat ovat toivoneet, että nykyinen järjestelmä säilyisi siihen saakka kunnes Itä-Uusimaa saa sotepalvelunsa järjestettyä.
Samankaltainen asetelma on länsirannikolla Kruunupyyssä ja Simossa. Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole lämmennyt ajatukselle siirtymäajasta.
Kun sote-järjestelmä vuoden 2023 alussa tulee voimaan, Myrskylän ja Pukkilan 4000 asukasta voivat toki edelleen käyttää Päijät-Hämeen palveluja valinnanvapauden perusteella. Lasku palveluista lähetetään Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle.
Säästöjä laskettu ja hartioita kasvatettu
Kustannustehokkuuden ja palvelujen parantamiseksi kunnat ovat tehneet yhteistyötä ennenkin, ja sote-hartioita on alettu kasvattaa hyvissä ajoin Esimerkiksi Askola on jo pitkään ostanut Porvoolta kriisipäivystyksen ja perheoikeudellisia palveluja.
“Yhteistyö on sujunut hyvin. Palvelujen laatua ja tasoa on pystytty kehittämään”, arvioi Koskenniemi.
Askolassa selvitettiin jo ennen sote-valmisteluja sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtämistä Porvooseen. Lopputuloksena oli, että säästöjä ei siirrosta synny.
Koskenniemen mielestä selvitystä voidaan hyödyntää, vaikka sekä Porvoo että Askola päättivät pari vuotta sitten, ettei siirtoa tehdä.
“Nyt tiedetään kustannus- ja palvelurakenne. Tiedetään mitä palveluja on ja mitkä ovat vahvuudet ja heikkoudet”.
Pitkä lista kehittämistarpeita
Itä-Uudenmaan sotea pohjustavista raporteista nousee esiin ongelmia, joiden ratkaisu vaatii valtuutetuilta pitkäjänteisestä työtä ja kykyä katsoa omaa kuntaa laajemmalle. Toisaalta nopeilla ja kevyillä ratkaisuilla voidaan saada aikaan isoja muutoksia ihmisten elämässä. Kehityskohteita on paljon ja niistä voi poimia seuraavia esimerkkejä.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Palveluja ei ole tarpeeksi. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät, mutta ongelmiin ei puututa riittävän nopeasti. Tarvitaan yhteistyön tiivistämistä erikoissairaanhoidon kanssa ja ennalta ehkäiseviä, matalan kynnyksen, nopeita digitaalisia palveluja.
Lapsiperheiden ja nuorten palvelut
Palvelut ovat monen toimijan alaisuudessa, eikä hoidon jatkuvuus ole turvattu. Ongelmiin ei puututa ajoissa. Tarvitaan toimintamalli perhekeskukselle, josta lapsiperheet ja nuoret saavat apua ja tietoa sähköisesti. Uudenlaista tapaa on kokeiltu Sipoossa, jossa on otettu käyttöön sähköisen perhekeskuksen malli.
Kotihoidon asiakkaiden elämänlaadun parantaminen
Kotihoidossa on Itä-Uudellamaalla alueellisia eroja. Joissakin kunnissa käytetään tai pilotoidaan digitaalisia etäkäyntejä, osassa kuntia sitä ei ole edes suunnitteilla. Hyväksi todettuja etäpalveluja voidaan laajentaa kokoa alueelle.
Vammaispalvelut
Vammaisten palveluissa alueellisia eroja on palvelujen saatavuudessa, toimintakäytännöissä ja myöntämiskriteereissä sekä laadussa. Tosin vammaispalveluissa yhteisten käytäntöjen kehittämisessä ollaan edetty hyvin. Koskenniemi kiittää jo tehtyä ammatillista yhteistyötä, joka on lisännyt yhdenvertaisuutta. Erityisosaamista vaativia palveluja kuten korjaus- tai lakiosaaminen on saatu yhä useamman ulottuville.
Asiakasohjaus ja neuvonta
Kun palvelut laitetaan uuteen uskoon, on varmistettava, että apu löytyy nopeasti ja helposti. Siihen tarvitaan kanava, joka ilman pompottelua ohjaa asiakkaan oikeaan paikkaan.
Digitaalisten palvelujen kysyntä kasvaa
Toisaalta aluevaltuustojen on myös hoksattava, että palvelutarpeet saattavat nopeastikin muuttua. Esimerkiksi Koskenniemi ottaa digitaaliset palvelut, joiden kysyntä on kasvanut.
“Perhevalmennukseemme oli vaikea saada osanottajia, mutta kun järjestimme sen digitaalisena, se oli varsinainen succès”.
0 kommenttia