Ilmastonmuutos tuo maapallolle ruokapulaa, massamuuttoa ja konflikteja

“Tärkeintä ja ajankohtaisinta turvallisuuspolitiikkaa maailmassa on keskittyä torjumaan maapallon ilmakehän lämpenemistä ja biodiversiteetin tuhoutumista. Kysymys on maapallon asuttavuuden säilyttämisestä”, sanoo suomalaisen rauhanliikkeen aktivisti Kalevi Suomela. Hän oli rauhanjärjestö Sadankomitean perustajia 60-luvulla ja Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja 1994–2009.

YK:n turvallisuusneuvosto piti syyskuussa 2021 korkean tason kokouksen kansainvälisen rauhan ylläpitämisen ja ilmastonmuutoksen välisestä vuorovaikutuksesta. YK:n pääjohtaja totesi kokouksessa, että kuivuus lisää konfliktien todennäköisyyttä. Vähentynyt ruoan tuotanto pakottaa ihmisiä muuttamaan kotimaassa ja rajojen ulkopuolelle.

Massamuutto kiristää valtioiden välisiä suhteita. Vuonna 2020 yli 30 miljoonaa ihmistä asui muualla kuin kotiseudullaan ilmastomuutoksen pakottamina. 90% pakolaisista tulee maista, jotka kärsivät eniten ilmastonmuutosten seurauksista ja joilla on kaikkein huonoimmat edellytykset sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin.

YK:n pakolaisviraston, UNHCR:n mukaan viime vuonna varovaisen arvion mukaan 120 440 ihmistä ylitti Välimeren maitse tai meritse. Näistä pyöreästi 28 300 ylitti kanaalin Ranskasta Britanniaan turvapaikan toivossa, raportoi puolestaan Britannian sisäministeriö tammikuussa 2022.

Kumiveneillä kanaalin ylittävien määrä on nousussa, mikä hiertää Britannian ja Ranskan välejä. EU:n jäsenvaltiot ja Britannia pohtivat kuumeisesti, kuinka vastata pakolaiskriisiin. Poliisin toimintaa vaaditaan lisättäväksi. Rajavalvontaa tehostetaan. Voittajia tassä tragediassa ovat vain laittomia ihmiskuljetuksia järjestävät rikollisjengit ja sensaatiohakuinen media.

Usein tapahtuvat, äärimmäiset muutokset ilmasto-olosuhteissa johtavat ensisijaisesti sisällissotiin, ei valtioiden välisiin sotiin. Sotilasjohdot viittaavat kuitenkin usein kiihtyvään uhkakertoimeen, ’threat multiplier’, jonka torjuminen edellyttää voimakkaampaa puolustusvalmiutta.

“Ilmastonmuutoksen aiheuttaman turvallisuusuhan taltuttamiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, ei sotilasmenojen kasvattamista”, kirjoitti Bradfordin yliopiston rauhantutkimuslaitoksen emeritusprofessori Paul Roger artikkelissaan “Ending Global Conflict” joulukuussa 2021.

Ilmastonmuutos ei välttämättä johda sisällissotiin tai konflikteihin eikä se ole ainoa syy niiden syntymiseen. Köyhyys, ideologiset ja uskonnolliset ääriliikkeet sekä tehoton, kansalaisiaan sortava valtionhallinto ovat keskeisiä konfliktien aiheuttajia. Kuivuudella, joka koetteli Saharan eteläpuolista Afrikkaa 1970- ja 80-luvuilla, oli laajalti vaikutusta koko mantereella.

“Suuret ihmisten liikkeet, esimerkiksi pakolaisvirrat ovat sosiaalisesti kestämättömiä. Sosiaalinen kestämättömyys aiheuttaa konflikteja”.

Pahimmat väkivaltaisuudet leimahtivat kuitenkin voimakkaimmin niillä alueilla Nigeriassa, joissa hallinto jätti paljon toivomisen varaa. Vastaavasti kuivuudesta, joka koetteli aluetta ennen Syyrian sisällissotaa kärsivät myös Libanon ja Kypros. Kummassakaan maassa ei syntynyt väkivaltaisuuksia. Libanon otti maahan 1,5 miljoonaa pakolaista lähes mukisematta, The Economist raportoi.

YK:n ilmastokokouksessa Glasgow’ssa viime marraskuussa päädyttiin kompromissiin, eikä sopimusta 1,5 asteen tavoitteesta saavutettu. Kööpenhaminan kokouksessa 2009 ilmastoaktivistit vaativat 1 asteen kattoa ilmaston lämpenemiselle. Vauraat teollisuusmaat tarjosivat puolestaan 2 asteen rajaa.

Lumumba Di-Aping, kokouksen 130 kehittyvän maan G77-ryhmän puheenjohtaja, luonnehti 2 asteen kattoa kuoliniskuksi Afrikalle. Rikkaat maat laskelmoivat, että on hyväksyttävämpää uhrata alhaisen tulotason maiden kansalaisia kuin vaarantaa omia taloudellisia intressejä, kommentoi suorapuheinen Assad Rehman, Brittiläisen War On Want -kansalaisjärjestön johtaja ja entinen Friends of the Earth -järjestön johtaja. COP26-saavutuksia hän luonnehti ilmastolliseksi itsemurhaksi.

Näitä lähtökohtia korostetaan myös Suomen Rauhanliitossa, kommentoi Kalevi Suomela.

“Maapallon asuttavuuden säilyttäminen suunnilleen nykyisellä tasollaan ja nykyisillä alueilla on tärkeä itseisarvo ja taloudellinen arvo, mutta kysymys on myös siitä, että jos nykyiset alueet eivät enää elätä, ihmisten on pakko liikkua. Suuret ihmisten liikkeet, esimerkiksi pakolaisvirrat ovat sosiaalisesti kestämättömiä. Sosiaalinen kestämättömyys aiheuttaa konflikteja”.

Hän toteaa, että me tarvitsemme välttämättä paitsi valtavan ponnistuksen ilmasto- ja biodiversiteetti-asioissa, myös kehitysyhteistyössä. Viime vuosikymmenen parhaat käsitteet ovat itse asiassa olleet ne, jotka liittyvät kestävään kehitykseen. Toinen viittaa kestävään kehitykseen biosfäärissä, toinen kestävään kehitykseen sosiaalisesti ja poliittisesti.

Rauhanliikkeestä on tullut tässä mielessä yhä enemmän eräänlainen kattoideologia, jonka piiriin kuuluvat niin luontoliikkeet, kehitysyhteistyöliikkeet, ihmisoikeusliikkeet, demokratialiikkeet kuin filosofiset ja uskonnolliset rauhanliikkeetkin.

Tämän päivän suurin ongelma poliittisten ideoiden alueella ovat nationalistiset liikkeet ja puolueet. Perinteistä liberaalia kapitalismia yhteiskunnat ovat oppineet sääntelemään varsinkin toisen maailmansodan jälkeen. Ei vielä tarpeeksi hyvin, mutta jo nyt lupaavasti.

Nationalismi tarjoaa kaikkein kauhistuttavimmat näkymät, koska siihen säännöllisesti kuuluvat kaikenlaiset salaliittoteoriat, tieteen halveksiminen ja rasistiset uskomukset, Suomela toteaa lopuksi.