Kuiviketurpeelle etsitään kestäviä vaihtoehtoja ilmaston ja eläintuotannon talouden kannalta

Turpeelle etsitään korvaavia tuotteita myös tuotantoeläinten kuivikekäyttöön. Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat tutkineet muun muassa ruokohelpiä ja tekstiilibrikettejä. Ilmaston kannalta parhaaksi kuivikkeeksi osoittautui järviruokosilppu.
Kuva: Brooke Cagle / Unsplash

Luonnonvarakeskus Luken ja Suomen ympäristökeskus Syken selvityksessä on tutkittu käyttöominaisuuksien ja kustannusvertailun lisäksi turvetta korvaavien materiaalien ilmastovaikutuksia. 

Turve on Suomessa paljon käytetty kuivikemateriaali, koska sillä on hyvät kuivikeominaisuudet, saatavuus, hinta ja jälkikäyttöominaisuudet. Ilmastonmuutos pakottaa kuitenkin etsimään uusia korvaavia materiaaleja. 

Tutkimuksissa selvisi, ettei sama turpeen korvike sovi kaikille tuotantoeläimille. Esimerkiksi broilereilla tehdyssä kuivikemateriaalien vertailussa rahkasammal oli ominaisuuksiltaan turpeen veroinen kuivike. Ruokohelpi- ja järviruokosilppu eivät soveltuneet ainakaan ainoiksi kuivikkeiksi lintujen heikentyneen jalkaterveyden ja likaisuuden vuoksi. 

Hevosilla kutterista valmistetun murukuivikkeen ja ruokohelpipellettien kuivikeominaisuudet olivat hyvät. Tekstiilijätteestä tehtyjen brikettien käytettävyys oli muita materiaaleja huonompi. Ruokohelpisilppu osoittautui varteenotettavaksi kuivikemateriaaliksi lihanaudoilla.

Jälkikäytössä oli myös suuria eroja. Nautojen ruokohelpisilppu-kuivikelannan lannoitusvaikutus ei juuri eronnut turvelannasta, kun taas hevosten kuivikkeena käytetty tekstiilibriketti ei sovi peltoon levitettäväksi. 

Nykyisillä hinnoilla yksikään vertailluista kuivikkeista ei ollut turpeen hintaan nähden kilpailukykyinen. Kuivikemateriaalien käyttökustannusten arviointiin liittyy kuitenkin epävarmuuksia, sillä uusien materiaalien markkinat ovat vasta kehittymässä ja kuiviketurpeen hintaan on odotettavissa muutoksia, toteaa Turveke-hankkeen projektipäällikkö Katariina Manni.

Syken selvityksen mukaan lähes kaikkien tutkittujen materiaalien hiilijalanjälki oli turvetta pienempi, mutta vaihteli materiaalien tuotantotavasta riippuen. Ilmaston kannalta parhaaksi kuivikkeeksi osoittautui järviruokosilppu. Myös tekstiilibriketin ja kivennäismaalla viljellyn ruokohelven hiilijalanjäljet osoittautuivat selvästi turvetta pienemmiksi. Rahkasammaleen hiilijalanjälki oli suunnilleen turpeen tasolla.

Luke ja Syke jatkavat tutkimuksia ja tavoitteena on myös varmistaa, että kuiviketurpeen korvaaminen uusilla materiaaleilla tapahtuu kokonaisympäristövaikutusten kannalta kestävällä tavalla.

Luke: Turvetta korvaavat uusiutuvat kuivikemateriaalit
SYKE: Turvetta korvaavien kuivikemateriaalien ilmastovaikutukset

Leena Brandt / Verde

8.2.2022 12:30

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

1 Kommentti

Lähetä kommentti