Ydintalvi tappaa meidät kaikki, vaikka sota käytäisiin muualla

Rajoitetustakin, ”muualla” käytävästä ydinsodasta seuraisi nopea ilmastonmuutos, jonka seurauksena kaksi miljardia ihmistä voi kuolla nälkään ja sekasortoon, kirjoittaa Kati Juva.

7.3.2022 | Puheenvuoro

Kuva: Pixabay

Ydinaseiden katastrofaaliset välittömät ja säteilyvaikutukset tunnetaan hyvin. Yhden tai kahden ydinräjähdyksen seuraukset olisivat sanoinkuvaamattomia, mutta kuitenkin paikallisia. Jo 1980-luvulta saakka on tiedetty, että täysimittainen ydinsota suurvaltojen välillä johtaisi ydintalveen, jonka seurauksena koko ihmiskunnan eloonjääminen – puhumattakaan planeetan elonkehän hyvinvoinnista – olisi vakavasti vaarassa.

Globaalin ilmastonmuutoksen myötä tutkijat ovat onnistuneet yhä paremmin mallintamaan eri tekijöiden vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Näitä laskelmia ja ennusteita on käytetty myös ydinsodan seurausten arviointiin.

Mallinnuksessa lähdetään tilanteesta, jossa Intia ja Pakistan kävisivät ”rajoitetun” ydinsodan ja käyttäisivät siinä vajaa puolet asearsenaalistaan, yhteensä 50–100 ydinkärkeä (0.5 % maailman ydinaseista). Pommitusten seurauksena kymmeniä miljoonia ihmisiä kuolisi ensimmäisten viikkojen aikana. Pahinta olisivat kuitenkin ilmastovaikutukset.

Kiinassa miljardin ihmisen ruokaturva olisi vaarassa. Myös Nigeriassa ja muualla Afrikassa olisi valtava puute elintarvikkeista. Eikä olisi mitään maailmankolkkaa, josta vauraammat maat voisivat saada ruokaa edes rahalla.

Ydinräjähdykset aiheuttaisivat suurkaupungeissa valtavan tulimyrskyn, jonka seurauksena korkealle ilmakehään nousisi valtava pöly- ja nokipilvi. Tämä leviäisi viikkojen ja kuukausien kuluessa koko pohjoiselle pallonpuoliskolle ja pikkuhiljaa etelämmäksikin, ja heikentäisi auringonvalon pääsyä maan pinnalle. 

Joku voisi ajatella, ettei pieni viilennys tässä ilmaston lämpenemisen oloissa niinkään haittaisi, mutta auringonvalon väheneminen vaikuttaisi kyllä dramaattisesti maanviljelyyn ja kasvukausiin. Myös sateiden ja kuivuuden vaihtelut muuttuisivat arvaamattomasti. Esimerkiksi vuonna 1815 Indonesiassa purkautunut voimakas tulivuori Tambora aiheutti seuraavana vuonna Euroopassa ilmiön ”kesätön vuosi”.

Laskelmien mukaan rajoitettu ydinsota aiheuttaisi 1,25 asteen nopean lämpötilan laskun noin kymmeneksi vuodeksi. Tämän seurauksena esimerkiksi Kiinaan riisintuotanto supistuisi ensimmäisenä vuonna jopa puoleen, ja kymmenen vuoden lasku olisi 30 %. Yhdysvalloissa maissin tuotanto putoaisi ensimmäisinä vuosina 20 % ja tämän jälkeen pudotus olisi 10 %.

Sama koskee soijan tuotantoa. Tilanne olisi samankaltainen kaikkialla maailmassa. Suomen osalta ei tarkkoja maataloustuotannon laskemia ole tehty, mutta on hyvin mahdollista, että kasvukauden lyhetessä voisi edessä olla useita täydellisiä katovuosia.

Kun jo tällä hetkellä maailmassa on satoja miljoonia aliravittuja ihmisiä, ja ruoan tuotannon vähentyessä elintarvikkeiden hinnat nousisivat ennennäkemättömästi, olisi tästä ydintalvesta ja ruokapulasta seurauksena valtava maailmanlaajuinen nälänhätä.

Kiinassa miljardin ihmisen ruokaturva olisi vaarassa. Myös Nigeriassa ja muualla Afrikassa olisi valtava puute elintarvikkeista. Eikä olisi mitään maailmankolkkaa, josta vauraammat maat voisivat saada ruokaa edes rahalla. Väkisin eli kaappaamalla ja sotimalla jossain ehkä yritettäisiin. Kansainväliset markkinat ja sopimusjärjestelmä romahtaisivat.

Kun kaikki nämä vaikutukset lasketaan yhteen, uhkaisi nälkäkuolema laskelmien mukaan jopa kahta miljardia ihmistä. Inhimillinen kärsimys olisi käsittämätön. Tästä ei yksikään yhteiskunta tai kansakunta voisi selvitä, mahdollisesti koko sivilisaatio olisi vaarassa.

Niin kauan kuin ydinaseita on, on olemassa myös riski ydinsotaan. Konventionaalinen sota tai konflikti voi eskaloitua, ja ydinsota voi syttyä myös vahingossa – läheltä piti -tilanteita on vuosikymmenten mittaan ollut useita. On välttämätöntä käynnistää uudelleen aseidenriisuntaneuvottelut, irrottaa ohjukset hälytystilasta ja lopulta purkaa ydinkärjet. Tämä edellyttää paluuta kansainväliseen sopimusjärjestelmään sekä keskinäistä luottamusta, joka tällä hetkellä puuttuu täysin. YK:n ydinasekieltosopimus on yksi työkalu tässä, ja Suomenkin tulisi se allekirjoittaa.

Tämä on toinen osa ydinaseiden vaikutuksista. Ensimmäinen osa käsitteli ydinaseiden terveysvaikutuksia.

Kati Juva
Kirjoittaja on ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) Finlandin koordinaattori.

7.3.2022 10:02

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti