Luonnonvarojen kulutusta pienemmäksi kiertotaloudella: “Niukkuutta ei nähdä vain kurjuutena, vaan se on pitkäikäisyyttä”

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin kolmas ilmastokriisi- ja luontokatotiedotustilaisuus käsitteli kiertotaloutta.

Tilaisuudessa Suomen ympäristökeskus SYKE:n kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä kertoi luonnonvarojen käyttöönottamisen ja prosessoinnin aiheuttavan noin puolet maailman kasvihuonepäästöistä. 

Sama selittää 90 prosenttia luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä sekä vesistöjen ongelmista. Seppälän mukaan suunnan muuttamisella on todella kiire.

Luonnonvarojen käytön odotetaan väestönkasvun myötä kasvavan kaksinkertaisesti vuoteen 2060 mennessä, jos kehitys jatkuu historiallisen trendin mukaan.

Raaka-aineiden kulutuksesta Suomessa isoin osuus, noin kolmannes, koostuu sorasta, murskeesta ja muista maa-aineksista. Suomessa kotimaan materiaalin kulutus on maailman suurin asukasta kohti asukasta laskettuna.

Kiertotaloudesta ratkaisu ylikulutukseen

“Kiertotalouden on kansainvälisesti katsottu olevan suuri mahdollisuus luonnonvarojen käytön vähentämiseen”, totesi Seppälä. 

Kiertotalous on noussut erityisen tärkeäksi Ukrainan kriisin johdosta.

Seppälä esitteli kiertotalouteen kuuluvan hierarkian, jossa uudelleenkäyttö ja korjaus ovat kärjessä. Viimeisinä vaihtoehtoina tulevat kierrätys ja polttaminen, ja kaatopaikalle ei menisi kiertotaloudessa mitään.

Emma Kari totesi puheenvuorossaan, että tilanteen kiireellisyyttä korostaa se, että Suomen ylikulutuspäivä on tällä viikolla. 

“Resurssien käytön vähentäminen ja kiertotalous ovat ympäristöpolitiikassa se seuraava loikka, joka avittaa ilmastonmuutoksen hillintää ja luontokadon ratkaisua”, Emma Kari jatkoi.

Karin mukaan kaikkien lakien, asetusten ja budjettipäätösten on oltava tulevaisuudessa linjassa ekologisten reunaehtojen kanssa, mikäli planeetta halutaan pitää elinkelpoisena. Lait ja kriteerit eivät yksinään riitä, vaan tähän työhön vaaditaan mukaan koko yhteiskunta, Kari sanoi. 

Nämä periaatteet näkyvät Karin mukaan myös tavallisten ihmisen arvoissa ja valinnoissa.

“Niukkuutta ei nähdä vain kurjuutena, vaan se on pitkäikäisyyttä ja kestävää luonnonvarojen ja tuotteiden käyttöä”.

Ympäristöministeriön kiertotalousohjelma tähtää muun muassa siihen, että uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee, ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei vuonna 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa.