Jätteet polttouunista pois ja kiertoon - yritykset investoivat kiertotalouteen

Remeo Oy:n materiaalinkierrätyslaitos käynnistyi vuoden 2021 lopussa. Remeo pitää 35 miljoonan euron investointiaan Euroopan edistyksellisimpänä materiaalinkierrätyslaitoksena. 

Kierrätyslaitos aloitti syksyllä 2021 testauskäytön, ja virallisesti laitos avattiin muutama kuukausi sitten. Laitetoimitusten ja testausten myötä havaittiin, että laitoksen tehokkuus oli projektin alkuvaiheen arviota runsaasti suurempi. Remeo ilmoittikin jo huhtikuussa hakevansa ympäristölupaa materiaalinkierrätyslaitoksen vuotuisen käsittelykapasiteetin kaksinkertaistamiseen. 

Laitoksella olisi täydessä kapasiteetissaan mahdollisuus käsitellä yli 70 prosenttia pääkaupunkiseudun jätteistä.

“Vantaan kierrätyslaitos on Suomen ja Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuinen hanke toteutustavan ja teknologian puolesta”, kertoo Remeon jalostuksen liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti.

Vantaan Långmossebergenin alueelle rakennettu laitos käsittelee rakennusteollisuuden, kaupan alan ja muun teollisuuden jätemateriaaleja. Materiaalit ovat esimerkiksi rakennusjätettä, pakkausmateriaaleja, puuta ja muovia. 

Jätteitä käsitellään kahdella linjastolla. Tekoälyllä toimivat robotit lajittelevat ja tunnistavat eri jätelaatuja. Robotilla on 12 kättä, joista jokainen pystyy tekemään 2000 lajittelupäätöstä tunnissa.

“On hypnotisoivaa katsoa katsoa robottien toimintaa ja nähdä, mihin robotiikka pystyy”, Lielahti kuvaa.

Jätteen kierrättäminen uudelleen raaka-aineiksi on Suomessa lailla säädetty toimenpide. Lainsäädäntö velvoittaa esimerkiksi, että rakennusjätteestä 70 prosenttia on työstettävä uusiokäytettävään muotoon. Kiertotalous edellyttää korvaavaa vaihtoehtoa perinteiselle jätteiden polttamiselle.

Kierrätetyille materiaaleille on Lielahden mukaan olemassa kova kysyntä. Tärkeintä on lopputuotteen laatu ja puhtausaste, joiden on oltava neitseellisen raaka-aineen tasolla.

“Kaikelle laadukkaasti tuotetulle materiaalille löytyy hyvin käyttöä Suomesta ja muualta Euroopasta. Markkina todellakin on olemassa”, Lielahti toteaa.

Suomessa muita vastaavia, kiertotaloutta edistäviä hankkeita on käynnissä monella suunnalla. Jaettuina tavoitteina ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentäminen ja materiaalikierron lisääminen.

Esimerkiksi energiayhtiö Fortum ilmoitti aloittavansa kokeilun, jossa kierrätetään jätteenpolton tuottamia hiilidioksidipäästöjä. Riihimäen jätteenpolttolaitoksella aloitettavassa pilotissa käytetään hiilidioksidia esimerkiksi muovimateriaalien valmistamiseen. 

Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa arvioi, että jopa 90 prosenttia jätteiden sisältämästä hiilestä saataisiin kiertoon, kun muovin mekaanista kierrätystä täydennetään hiilidioksidin talteenotolla ja uudelleenkäytöllä.

“Olemme jo pitkään työskennelleet eri materiaalivirtojen parissa ja me Fortumilla uskomme pystyvämme vielä parempaan kierrätyksen saralla. Teollisuuden on luonnon tavoin opittava kierrättämään hiiltä huomattavasti tehokkaammin”, Saarimaa kommentoi tiedotteessa.

Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen energiakäytössä, eli polttaminen on edelleen yleistä. Yhdyskuntajätteeseen kuuluu asumisessa syntyvä jäte ja tähän rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja palveluiden jätteet.

Tilastokeskuksen mukaan yhdyskuntajätettä kulkeutuu nykyään enää vähäisesti kaatopaikoille, mutta polttaminen on kasvattanut suosiotaan. Vuonna 2020 yhdyskuntajätteestä käsiteltiin polttamalla 58 prosentin osuus.

Niin ikään kierrätetyn jätteen osuus oli 42 prosenttia. EU:ssa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2025 yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 55 %, ja vuonna 2035 tavoiteltu kierrätysosuus on jo 65 prosenttia.