Nahkatakki on eläimen raato, joka ei edes maadu

Nahkatakkien myynti kääntyi nousuun, ja tämä on harmiksi sekä luonnolle että eläimille. Nahka voi olla lihatuotannon sivutuote, mutta se ei tee nahkatakista eettisempää. Ilonpilaaja tiputtelee faktaa nahkatakeista.

30.4.2022 | Pakina

Kuva: Pixabay

En millään haluaisi olla ilonpilaaja, MUTTA nahkatakki on kuin raato päälläsi. Tottahan pääministeri Sanna Marin näytti upealta nahkatakissaan niin Ruotsissa kuin Instassa leukoja vetämässä – hän nyt sattuu olemaan upean näköinen pääministeri, mutta nahkatakin sijaan olisi ollut kiva, jos hän olisi valinnut toisen takin.

Nyt nahkatakkien myynti on kääntynyt nousuun ja se on ikävää eläimille ja luonnolle. Nahkavaatteet eivät ole sen enempää ekologisia kuin eettisiä.

Ensinnäkin eläinten kasvattaminen ruokaa ja nahkaa varten vaatii valtavia määriä rehua, laidunmaata, vettä ja fossiilisia polttoaineita. Se, että nahkatakissa oleva nahka saattaa olla lihatuotannon sivutuote, ei tee nahkatakista eettisempää. Sivuvirtojen hyväksikäyttö tekee vain lihateollisuudesta kannattavampaa. Ostamalla nahkaa tuet siis eläintuotantoa, josta pääosa on tehdasmaista tuotantoa, jossa on vähän tilaa eläimen hyvinvoinnille ja oikeudelle elää lajinsa mukaista elämää.

Tämän lisäksi tulee vielä nahkavaatteen tuotannon ekologinen jalanjälki! Nahka on kemiallisesti käsitelty eläimen iho, yleensä naudan, sian, puhvelin, lampaan tai vuohen. Eläimen iho eli raakavuodat käsitellään monivaiheisesti kemikaaleilla. Ne liotetaan, pestään, värjätään erilaisten kemikaalien seoksilla – sanomattakin lienee selvää, että nämä kemikaalit vahingoittavat vesistöjä. Suurin osa vaatteisiin käytetystä nahasta käsitellään Aasiassa ja Brasiliassa, jossa ympäristölainsäädäntö on heikko tai sitä ei valvota. Nahan käsittely on vaarallista työntekijöille ja se saastuttaa lähialueen, mikä vaarantaa kaikkien lähialueen ihmisten terveyden. 

Kemikaalikäsittelyn jälkeen nahka ei ole enää kovin luonnollinen tuote. Käsittely tekee nahasta toki pitkäkestoisen, nahkavaate saattaa kestää jopa 30 vuotta ja pidempäänkin. Se ei maadu. Muuten, montako ihmistä tiedät, joka on käyttänyt omaa nahkatakkiaan 30 vuotta? Muoti ehtii muuttua muutaman kerran vuosikymmenten aikana. Kannattaa myös miettiä, että oliko eläimen ja työntekijän henki ja terveys trendikkään nahkatakin arvoinen? 

En tosiaan haluaisi olla ilonpilaaja, MUTTA sinuna jättäisin nahkatakin kuitenkin ostamatta. Kiitos ja näkemiin!

Ilonpilaaja
Ilonpilaaja on pakinoitsija, joka pilaa kaikkien ilon kertomalla faktat ihmisiä ilahduttavien asioiden taustalla.

30.4.2022 10:02

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

2 Kommentit

  1. En tahtoisi pilata ilonpilaajan iloa argumenteistaan, mutta jos sivuvirtojen hyväksikäyttö sanktioidaan, niin kyse on paitsi kierrätysaatteen vastaisesta toiminnasta niin myös hyökkäyksestä lemmikkieläinten ruokateollisuutta vastaan.

    Lemmikkieläinten pito on ylipäätään epäekologista mikä konkretisoituu markettien lemmikkieläintarvikehyllyjen varaamissa lämmitetyissä kuutiossa. Lisäksi kaipaan hippijuurilleni hellimään muita ihmisiä lemmikkien sijaan. Ylisuhteinen kissansuojelu piti minua pitkään äänestämästä vihreitä.

    Mitä tulee pääministerin nahkatakkiin, on se mielestäni liian bling bling ja turhan jäykkä. Suosin vähempiä helyjä ja laskeutuvampaa materiaalia mutta tämä on makuasia, päinvastoin kuin kykenemättömyys nähdä tai kohdata lemmikkien epäekologisuus.

    Jos on valmis luopumaan nahasta periaatteen vuoksi olisi jo konkreettista ilmastosyistä kyettävä vaihtamaan lemmikkien elämä luonnon selviytymiseen. Tämä on poliittisesti vaikeaa ellei mahdotonta mutta paljastaa, kuinka tosissaan ollaan. Muutoin olen valmis tukemaan sellaista hallitusta, joka kieltää märehtijäin kasvatuksen karsinoinnin uhalla.

    • Ei nahkavaatteita minusta oikein voi perustella ekologisena sivuvirtana. Nahka, maito ja liha muodostavat kukin osansa karjatalouden tulonmuodostuksesta. Jos jokin osa puuttuu, muiden osuus kustannuksista nousee ja talousoppien mukaan kulutus laskee.
      Myös sisäelinten syömistä on perusteltu sillä, niitä joka tapauksessa kertyy lihantuotannossa ikään kuin sivuvirtana. Samalla tavalla nekin kuitenkin tuovat tulovirtaa ja siten laskevat lihan hintaa, mikä lisää kulutusta.

Lähetä kommentti

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon