Ilonpilaaja: Klapikauppa kannattaa, mutta terveys ja ilmasto kärsivät

Merkittävä osa Suomen kaikista pienhiukkas-, PAH-yhdisteiden ja mustan hiilen päästöistä syntyy puun pienpoltosta. Talven päästöt lisääntyvät entisestään, kun nyt hamstratut klapit palavat takoissa, helloissa ja saunassa.

2.9.2022 | Pakina

En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta puunpolton lisääminen taajamissa on huono juttu sekä ihmisten että koko maapallon terveydelle. Kyllä, mikä sen mukavampaa, kun antaa puiden palaa takassa, hellassa ja saunassa. Ilo on ylimmillään myös klapikauppiailla, joiden bisnestä vauhdittavat kohonneet energian hinnat ja pelko suoranaisesta sähköpulasta. Polttopuiden kauppiaathan kertovat, että tilauskirjat ovat täynnä, kuutioita tilataan entistä enemmän per talo ja osin myydään jo ei-oota.

Mutta tällä kaikella ilolla on se toinen puoli.

Pääkaupunkiseudun pientaloista jopa 80 prosentissa poltetaan puuta, ja sen huomaa ilman laadussa esimerkiksi kylmänä talvipäivänä. Energian hinnat ovat aiheuttaneet ympäri maata selvän nousun ja vuosikymmeniä vähentynyt puun käyttö on kasvanut 2000-luvulla 50 prosenttia.

Tämän kaiken polttamisen päästöt sisältävät muun muassa hiukkasia, häkää, hiilivetyjä ja mustaa hiiltä (joka lämmittää alailmakehää erityisesti pohjoisilla alueilla) sekä polysyklisiä aromaattisia yhdisteitä, kuten bentsa(a)pyreeniä.

THL:n mukaan nykytavoin toteutetusta puun pienpoltosta syntyy 40 prosenttia Suomen kaikista pienhiukkaspäästöistä ja 55 prosenttia kaikista mustan hiilen päästöistä sekä yli 80 prosenttia soluille myrkyllisten ja syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden päästöistä.

Lainsäädännön avulla on vuosien mittaan vähennetty liikenteen pakokaasujen ja teollisuuden aiheuttamia pienhiukkaspäästöjä. Tämän vuoden alusta on ollut voimassa uusien lämmityskattiloiden ja tehdasvalmisteisten, varaavien tulisijojen päästöjä koskeva EU:n ekosuunnitteludirektiivi. Kestää kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin tämä direktiivi vaikuttaa, sillä vanhoja tulisijoja ja kattiloita saa käyttää niin sanotusti loppuun eivätkä saunan kiukaat edes ole direktiivin piirissä.

Kutinaa, köhää ja kuolemia

Pienhiukkaset ovat riesa terveillekin. Yleisimpiä haittoja ovat erilaiset ärsytysoireet ja kurkun ja silmien kutina, yskä ja nuha. Erityisen korkeat pitoisuudet voivat aiheuttaa vakavia oireita sydän- ja hengitystiesairauksia poteville ja ne voivat lisätä pikkulasten hengityselinoireita ja -infektioita. Vuosikausien altistuminen pienhiukkasille ja PAH-yhdisteille – olipa kyseessä puunpoltto, tupakanpoltto tai polttomoottoriautot – lisää ennenaikaisia kuolemia.  

THL julkaisi jo yli kymmenen vuotta sitten arvion, jonka mukaan noin 250 suomalaisten menehtyy vuosittain ennenaikaisesti pientalojen puun polton seurauksena. Haja-asutusalueiden mökkien ja saunojen tuottama luku on arviolta vain 10 henkeä. Riskit ovat suurimmat pientaloalueilla, useiden savupiippujen tupruttaessa savuja yhtä aikaa samoille kaduille ja pihoilla.

Terveys kärsii, ilmasto kärsii ja koetuksella voi olla myös naapurisopu. Tulisija ja hormit voivat myös kärsiä, jos poltettava on kosteaa tai muuta kuin puhdasta puuta.

Suomalaisille saunan lämmitys tai takkatuli ovat jotenkin pyhiä asioita, ja keskustelu puunpolton riskeistä tyrehtyy alkuunsa. Ellei sitten aiheuta valtavaa kohua tyyliin ”EU aikoo kieltää …”.

No, takaisin puuliiteriin. Klapit on ostettu ja sillä siisti. Kun ne kumminkin poltetaan, niin on syytä muistaa muutama perusjuttu. Polta vain ja ainoastaan puuta, ja sitäkin kuivana ja puhtaana. Muun tavaran poltto on jätteenpolttoa, ja sitä varten on ihan omat laitokset. Sytyttämisessä on myös oma niksinsä, ja vaikka vanhat tottumukset ovat tiukassa, niin opettele tämä: aseta sytykkeet polttopuiden päälle. Ilonpilaajakaan ei tahdo uskoa (eikä oppia) tätä niksiä, mutta pakko kai se on, kun asiantuntijat sanovat. Lue lisää poltapuhtaasti-sivulta.

Lopuksi: harkitse seuraavaksi ilmalämpöpumppua, maalämpöä, aurinkopaneeleja.

Kiitos ja näkemiin!

Ilonpilaaja
Nimimerkin taakse verhoutuu joukko ilottomia tosikkoja

2.9.2022 10:20

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti