Kuopion Jätekukko varautuu poistotekstiilien erilliskeräykseen, joka alkaa koko maassa ensi vuonna

Suomessa poistuu käytöstä vuosittain vajaa 90 miljoonaa kiloa tekstiiliä. EU velvoittaa jäsenmaitaan aloittamaan tekstiilien erilliskeräyksen vuoteen 2025 mennessä. Suomessa erilliskeräys aloitetaan jo vuoden 2023 alussa.

Kuntien omistuksessa oleva Jätekukko Oy aloitti Kuopiossa vastikään kokeilun poistotekstiilien keräyksestä. Poistotekstiilejä kerätään kaupungin alueella huhtikuusta elokuuhun 2022, ja materiaalit toimitetaan Paimioon jalostettavaksi.

Keräyspaikkoja on kuusi ympäri Kuopion keskustaa. Erikseen merkittyihin rullakoihin kerätään käyttöön sopimatonta tekstiilimateriaalia. Jätekukko on varautunut 4 tonnin määrän keräämiseen, mutta tärkeimpänä oppina on poistotekstiilin keräyksen opettelu kokeilun kautta.

“Poistotekstiilien keräys tulee kunnan vastuulle vuoden 2023 alusta. Halusimme kokemuksia meidän alueella ja tietoa siitä, miten paljon tekstiiliä voi tulla. Keräysverkosto on oltava valmiina ensi vuoden alkuun mennessä”, kertoo Jätekukon logistiikkainsinööri Mikko Laakso.

“Tavoitteena on, että saadaan kierrätysprosessi jouhevaksi, ja mahdollisimman kustannustehokkaasti.”

Suomessa on käynnissä useampi poistotekstiilien uusiokäyttöön tähtäävä hanke. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Sortti-asemat ovat keränneet poistotekstiiliä vuodesta 2019 asti. Sortti-asemille on tullut tähänastisen toiminnan aikana noin 120 000 kiloa tekstiiliä vuosittain, ja ne on myös toimitettu Paimioon jalostettavaksi.

“Siihen nähden, että keräysvelvoite ei ole vielä voimassa, tähän liittyvää infraa on jo paljon.”

Lounais-Suomen jätehuollon ja Rester Oy:n poistotekstiilien jalostuslaitos Paimiossa on ensimmäinen laatuaan Pohjois-Euroopassa.

Paimion jalostuslaitos kierrättää tekstiilimateriaalit kierrätyskuiduksi. Kuitua uudelleenkäytetään esimerkiksi akustiikkalevyjen, komposiittien, langan ja kankaan valmistuksessa. Laitoksen käsittelykapasiteetti riittää noin 10 prosentille koko Suomen tekstiilijätteestä.

VTT:n erikoistutkija Pirjo Heikkilä kertoo Suomen olevan keskimääräistä pidemmällä tekstiilien kiertotaloudessa.

“Siihen nähden, että keräysvelvoite ei ole vielä voimassa, tähän liittyvää infraa on jo paljon. Pilotteja on tehty jo vuosia sitten, ja erilliskeräyspilotit laajenevat. On myös toimijoita, jotka ovat omistautuneet näitä käsittelemään”, Heikkilä kertoo.

Tekstiilimateriaalin saaminen teollisuuden käyttöön edistyy Suomessa. Useista alan yrityksistä Heikkilä mainitsee Infinited Fiber Companyn. Yhtiö on juuri julkistanut yhteistyön amerikkalaisen Pangaian kanssa täysin kierrätetystä Infinna-materiaalista tehdyistä t-paidoista.

Vaikka Suomea voisi kutsua suunnannäyttäjäksi ja kierrätys on tekstiilien osalta jo hyvällä tolalla, ei kiertotalous ole vielä valmis. Kiertotalous on muutakin kuin kierrätystä, Heikkilä muistuttaa. Kulutuksen ja neitseellisen materiaalin käytön vähentäminen, pienemmät kappalemäärät ja laatuun panostaminen ovat avainroolissa.

“Tuotteiden elinkaaren pidentäminen ja käytön tehostaminen ovat yhtä tärkeää ellei tärkeämpää kuin kierrättäminen”, Heikkilä toteaa.