"Liian vähän, liian myöhään" – Ukrainan sota myllertää Britannian politiikkaa

“Jos vastaus on sota, niin kysymyksen on täytynyt olla todella typerä”. 

Tuntemattoman graffiti-taiteilijan kirjoitama viisaus on surullisen ajankohtainen tämän päivän Euroopassa. Ukrainan sota on herättänyt myös Britanniassa keskustelun kansallisesta ja kansainvälisestä turvallisuudesta. Britanniassa panostetaan nyt puolustukseen ja väittelyjä käydään tulevasta energiaomavaraisuudesta.

Suomi on viime kuukausina ollut näkyvästi esillä Britannian tiedotusvälineissä. Perinteisesti Suomen toimia ja kannanottoja raportoidaan täällä hyvin myönteisessä valossa. Niin myös nyt. Erityisesti mahdollinen Nato-jäsenyys on saanut huomiota osakseen. 

Entinen Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen totesi, että Suomen ja Ruotsin tulisi pikimmiten liittyä Naton jäseniksi. Hän kuvaili tätä win-win-tilanteeksi New York Timesille kirjoittamassaan puheenvuorossa huhtikuussa.

Rasmussenin vankkumattoman luottamuksen läntiseen puolustusliittoon rauhan takaajana selittää se, että hän on paitsi Tanskan entinen pääministeri, myös Naton pääsihteeri vuosina 2009–2014. Hän ylistää Suomen päättäväisyyttä vähentää öljyn ja maakaasun tuontia Venäjältä.

“On käsittämätöntä, että samaan aikaan, kun ukrainalaisia teurastetaan, Naton jäsenmaat edelleen ostavat öljyä ja kaasua Venäjältä ja lähettävät tuhansia miljoonia euroja päivittäin presidentti Putinin raha-arkkuun”, Rasmussen jatkaa. 

Varoitus ydinsodan mahdollisuudesta

Nato-kritiikki on myös nostanut päätään. Naton laajeneminen on tuonut läntisen puolustuksen Venäjän takapihalle. Poliittiset asiantuntijat pohtivat, oliko tämä Euroopan rauhaa edistävä siirto.

“Ukrainan sota on hirvittävä varoitus ydinsodan mahdollisuudesta”, sanoi Bruce Kent, brittiläinen rauhanaktivisti ja ydinaseiden vastaisen kampanjan, CND:n, elinikäinen varapresidentti Lontoon Trafalgar Squarella pitämässään puheessa maaliskuussa. 

Tilaisuuteen osallistui tuhansia lontoolaisia. Joukossa oli mukana runsaslukuisesti ukrainalaisia ja venäläisiä kuulijoita.

“Me tuhlaamme miljardeja ydinaseisiin, jotka voitaisiin käyttää sairaaloiden ja koulutuksen hyväksi”, totesi myös Suomen rauhanliikkeessä hyvin tunnettu Kent.

Hän vetosi Britannian poliittiseen johtoon, jotta hallitus allekirjoittaisi uuden, YK:n ydinaseet kieltävän sopimuksen (UN Treaty on the Prohibition of Nuclear Weapons).

Ukrainan jatkuvasti syvenevä kriisi sai Nato-väittelyn leimahtamaan liekkeihin työväenpuolueen entisen johtajan, Jeremy Corbynin viimeaikaisten lausuntojen siivittämänä. Hän ilmaisi toivomuksensa, että sotilasliitot, kuten Nato, lakkautettaisiin ’vaarallisina’ järjestöinä, raportoi The Guardian -lehti huhtikuussa.

“Rauhanliikkeessä ja kansalaisjärjestöissä olemme levittäneet kannustusta, että kaikki pitäisivät yhteyksiä venäläisiin ja ukrainalaisiin ystäviinsä, jotta verkostot säilyisivät ja kansalaisdiplomatia kukoistaisi”.

Nato-jäsenyys on ollut Britannian puolustuksen keskiössä vuodesta 1949 lähtien, riippumatta kulloinkin olleesta hallituspuolueesta. Seuraavien vuosikymmenten energiasuunnitelma nähdään myös osana turvallisuuspolitiikkaa. Ilmastoaktivistit vaativat, että siirtymistä omavaraiseen, vihreään energiantuotantoon vauhditetaan vastauksena Putinin uhkailuille sulkea öljy- ja kaasuhanat Eurooppaan.

Energiastrategialla ristiriitainen vastaanotto

Britannian seuraavien vuosikymmenien energiastrategia perustuu pääministerin kymmenen kohdan suunnitelmaan. Hallitus kuvaa sitä “vihreäksi teolliseksi vallankumoukseksi ja nollapäästöstrategiaksi”. 

Suunnitelman lähtökohtana on pandemian jälkeisen energiakysynnän kasvu ja Venäjän sotatoimet Ukrainassa. Näiden seurauksena öljyn ja kaasun hinta nousee nyt rajusti myös Britanniassa. 

Seitsemän prosentin inflaatio on viime vuosikymmenien korkeimpia ja edelleen nousussa. Reaalipalkat laskevat. Etenkin alhaisen tulotason perheet ovat jo nyt joutuneet kohtaamaan vallitsevasta tilanteesta johtuvan karun todellisuuden.

Virallisten tilastojen mukaan Venäjältä tuotu öljy kattaa nykyisellään 8% Britannian öljyn tarpeesta ja 5% kaasun kulutuksesta. Hallitus on ilmaissut päättäväisyytensä vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Öljyn tuonti Venäjältä tyrehtyy kokonaan tämän vuoden loppuun mennessä. 

“Ihmiskunta on jo löytänyt tarpeeksi öljyä ja kaasua ilmaston tuhoamiseksi”.

Hallituksen energiastrategia painottaa aurinko- ja tuulivoiman merkitystä. Merituulipuistoja lisätään. Vetyenergian kehittäminen tulevaisuuden polttoaineeksi sisältyy ohjelmaan. Lisäksi kahdeksalle uudelle ydinreaktorille tullaan antamaan lupa jo olemassa olevien ydinvoimaloiden yhteyteen. Tavoitteena on, että vuoteen 2050 mennessä ydinenergia kattaisi 25% maan arvioidusta energiatarpeesta. 

Lämpöpumppujen käytön lisäämistä pyritään edistämään miljardin punnan investoinnilla, osana tavoitetta vähentää kaasun kulutusta (Net Zero Innovation Portfolio). Hallitus hakee suosiota suunnitelmalleen vakuuttamalla, että vuoteen 2030 mennessä parhaimmillaan 95% Britannian energian tuotannosta tulee alhaisten hiilipäästöjen lähteistä. 

“Liian vähän, liian myöhään”, vastaa tähän oppositiossa olevan työväenpuolueen puheenjohtaja Keir Stamer.

“Kaikki tämä olisi pitänyt tehdä jo kymmenisen vuotta sitten, eikä se edes ota kantaa välittömiin ongelmiin, kuten talojen lämpöeristyksen kohentamiseen ja energiakustannusten nousuun”.

Suunnitelma keskittyy saatavuuden lisäämiseen, eikä energian tehokkaaseen käyttöön.

Tuulivoiman lisääminen on saanut paljon kiitosta. Ilmastoaktivistit ovat kuitenkin kiihdyksissään hallituksen aikomuksista samanaikaisesti etsiä uusia Pohjanmeren öljy- ja kaasulähteitä. 

“Ihmiskunta on jo löytänyt tarpeeksi öljyä ja kaasua ilmaston tuhoamiseksi”.

Adrian Ramsey, toinen Britannian vihreiden kahdesta nykyisestä puheenjohtajasta, myötäilee samaa. Liberaalien puheenjohtaja, Sir Ed Davey, kuvailee suunnitelmaa “täysin toivottomaksi”. 

Skotlannin kansallismielisen puolueen, SNP:n edustaja Stephen Flynn puolestaan luonnehtii sitä “menetetyksi mahdollisuudeksi”. Ydinenergian lisääminen on myös kohdannut vastatuulta liian kalliina ja vaarallisena vaihtoehtona. Myös Energy and Climate Intelligence Unitin johtaja Simon Cran-McGreeh ilmaisi epäilyksensä hallituksen suunnitelmaan: 

“Ongelma on tätä päivää ja siihen tarvitaan ratkaisu nyt”.