Luontokadon pysäyttäminen on myös taistelua tauteja vastaan

Koronapandemia on herättänyt yhteiskunnat näkemään tauteihin varautumisen tärkeyden. Valtiot ja kansainväliset instituutiot lupailevat uutta rahoitusta uusien pandemioiden estämiseksi. Erityisesti trooppisten ja subtrooppisten metsien suojelu voisi olla tehokas keino estää uusien tartuntatautien leviämistä.

6.6.2022 | Puheenvuoro

Kuva: Pixabay

Eläimistä ihmisiin leviävät taudinaiheuttajat ovat merkittävä tartuntatautien lähde. Tuore esimerkki on apinarokko, jota on todettu jo Suomessakin. Hiljattain julkaistussa Nature-lehden artikkelissa huomautetaan, että mahdollisesti jopa kaikki tämän ja viime vuosisadan viruspandemiat ovat lähtöisin ihmiselle haitallisten taudinaiheuttajien leviämisestä eläimistä ihmisiin.

Toisen, myös Nature-lehdessä ilmestyneen artikkelin mukaan tällaisten tapahtumien todennäköisyys on viime vuosikymmeninä kasvanut, kun ihmiset ovat levittäytyneet yhä syvemmälle aiemmin luonnontilaisille alueille, erityisesti sademetsiin. Ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset näyttävät kasvattavan tautien leviämisen todennäköisyyttä tulevina vuosikymmeninäkin.

Metsien suojelun parantaminen tietysti edistäisi myös ilmastonmuutoksen hillintää, mutta ilmastonmuutos linkittyy myös tautien leviämiseen.

Ihmisten aiheuttama metsäkato ja elinalueiden pirstoutuminen yhtäältä hävittää eläinlajeja ja toisaalta ajaa eläimiä asumaan ihmisten keskuudessa. Luontokadon seurauksena jotkin eläimet menestyvät paremmin ja tutkijat ovatkin alkaneet löytää todisteita siitä, että parhaiten menestyvät lajit ovat todennäköisemmin juuri niitä, jotka kantavat ihmisille haitallisia taudinaiheuttajia ja kykenevät sopeutumaan ihmisten elinympäristöihin. Esimerkiksi ihmisille vaarallista nipah-virusta kantava lepakkolaji on joutunut siirtymään Bangladeshissa ihmisten tiheästi asuttamille alueille, koska sen metsäelinympäristö on tuhottu. Myös rottien ja joidenkin kädellislajien on havaittu siirtyneen metsistä viljeysmaille ja kaupunkeihin ja kantavan ihmisiin tarttuvia tauteja.

Erityisesti trooppisten ja subtrooppisten metsien suojelu voisi olla tehokas keino estää uusien tartuntatautien leviämistä, koska se vähentäisi kontakteja ihmisten ja karja- ja villieläinten välillä. Edellä viitatun Nature-artikkelin mukaan metsäkato voitaisiin puolittaa noin 20 miljardin dollarin kustannuksin. Tämä olisi huomattavasti halvempaa kuin tauteihin reagoiminen niiden jo levitessä. 

Metsien suojelun parantaminen tietysti edistäisi myös ilmastonmuutoksen hillintää, mutta ilmastonmuutos linkittyy myös tautien leviämiseen. Metsäkadon ohella nousevat lämpötilat ja lisääntyvä kuivuus voivat pakottaa eläinlajeja etsimään uusia elinympäristöjä, jolloin tauteja kantavia lajeja voi päätyä ihmisten elinalueille.

Tautien leviämisen estäminen voi itsessäänkin hillitä luontokatoa. Taudinaiheuttajat voivat mutatoitua niin, että ne leviävät ihmisistä takaisin toisiin eläimiin. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi ebola on tappanut jopa tuhansia gorilloja Kongossa.

Olli Saarinen
Kirjoittaja on ympäristötieteistä kiinnostunut diplomi-insinööri.

6.6.2022 8:14

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti