Rokotustahti ja rokotuskattavuus Suomessa kestävät vertailun

Suomen koronatilanteesta ja -toimista käydyssä keskustelussa on kiistelty monista valinnoista. Infektioepidemiologia Merja Rantala muistuttaa, että Suomen rokotuskattavuus on hyvää eurooppalaista tasoa ja tehosterokotuksia on annettu muun Euroopan kanssa samaan tahtiin. Hän arvostelee myös kolumnisti Martin Scheininin käsityksiä hybridi-immuniteetista ja ylikuolleisuudesta.

26.1.2024 | Puheenvuoro

Kuva: Unsplash

Ihmisoikeusjuristi Martin Scheinin kritisoi Verde-lehden kolumnissaan 9.1.2024 värikkäästi Suomen koronatoimia. Kirjoitus sisälsi useita virheellisiä väitteitä, joista käyn muutamia läpi.

Scheinin: ”Muissa maissa suojaustoimet on ajettu alas yhteiskunnan pyörien pitämiseksi käynnissä ja vanhaa normaalia muistuttavan elämän suosittelemiseksi. Tämän riskejä sisältäväksi tiedetyn strategiavalinnan rinnalla on kuitenkin huolehdittu säännöllisistä tehosterokotuksista kansallisesti vaihtelevin yksityiskohdin. Suomessa on hiljaisesti ja ilman asianmukaisia poliittisia tai juridisia perusteluja valittu toinen linja, ja se tappaa.”

ECDC:n rokotuskattavuustyökalun mukaan Suomessa perussarjan (2 annosta) kattavuus on 79 % koko väestössä. EU/EEA maista yli 80 % kattavuuden saavutti kuusi maata. Tehosterokotuksia on Suomessa annettu Euroopan kanssa samaan tahtiin (koronarokotusten aikajana), joskin ajoituksessa voi olla pieniä eroja maiden välillä johtuen muun muassa perussarjan antovälistä, edellisen tehosteen ajankohdasta sekä epidemiatilanteesta. Toisen tehosteen kattavuus ≥ 60-vuotiaissa on Suomessa eurooppalaisittain korkea (Kuva 1). Tehosteiden kattavuus on sitä korkeampi, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse. Syystalven 2023 tehosteen ≥ 80-vuotiaista otti 61 % ja 65–79-vuotiaista 55 %, mikä on selvästi korkeampi kuin vuonna 2022. Ruotsissa ja etenkin Tanskassa iäkkäiden halukkuus ottaa kausitehoste on ollut korkeampi. Tämän kauden tehosteiden osalta ei kattavuustietoja ollut kootusti saatavissa.

Kuva 1. Toisen Covid-19 tehosteen kattavuus (4. annos) väestössä EU/EEA maissa 60 vuotta täyttäneillä (tiedot päivittyneet ECDC:n sivustolla 5.10.2023 saakka). Lähde: ECDC

Syystalven 2023 koronarokotusten kohderyhmät Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ovat jokseenkin samanlaisia: ≥ 65-vuotiaat sekä riskiryhmiin kuuluvat. Virossa ja Islannissa ikäraja on ≥ 60 v. Suomeen verrattuna eniten eroa on ylimääräisten tehosteiden (≥ 4. annos) saatavuudessa riskiryhmiin kuulumattomille. Maiden välillä on jonkin verran eroja myös suositellussa antovälissä. Suomessa kohderyhmään kuulumattomat saivat tehosteita yksityissektorilta valtioneuvoston päätöksen myötä vuoden 2023 keväällä. Menekki oli laimeaa, ja Kelan myöntämän suorakorvauksen päättyessä 30.6.2023 yksityissektori lopetti tehosteiden annon. Koronarokotteilla on myyntilupa, joten lääkeyhtiöt voivat halutessaan tuoda ne markkinoille muiden rokotteiden tavoin.

Hybridi-immuniteetti ei ole uskomus vaan biologinen fakta

Scheinin: ”THL ja siihen vahvasti kytköksissä oleva kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR ovat erkaantuneet WHO:n ja EU:n konsensuksesta ja käytännössä omaksuneet uskomuksen hybridi-immuniteetista. Sen perusidea on, että paras tapa suojautua koronavirustaudilta on hankkia se monta kertaa” i

Hybridi-immuniteetilla tarkoitetaan rokotteen sekä infektion yhdessä muodostamaa immuniteettia. Koronatautiin ei ole tartunnan estäviä rokotteita, joten hybridi-immuniteetti muodostuu väestöön yhtä varmasti kuin painovoima. WHO arvioi lausunnossaan jo kesällä 2022, että hybridi-immuniteetti saattaa antaa vahvemman suojan kuin pelkkä rokote tai tartunta, ja että väestötasolla se voi vaikuttaa tehosteiden antamistarpeeseen. Systemaattinen katsaus, jossa WHO oli mukana, vahvisti asian. Myös ECDC huomioi ohjeistuksessaan rokotteiden ja tartuntojen tuoman immuniteetin.

Vaikka hybridi-immuniteetti muodostuu tartuntojen kautta, siitä on väestötasolla myös hyötyä: jos sitä ei muodostuisi, COVID-19 tauti olisi edelleen paljon vakavampi sairaus kuin se nyt on. Tämän ansiosta väestössä on laajalti suojaa taudin vakavilta seurauksilta, jonka vuoksi koko väestön osalta tehosteille ei ole tällä hetkellä tarvetta. Iäkkäille ja riskiryhmiin kuuluville tauti voi silti edelleen olla vaarallinen. Siksi WHO ja ECDC pitävät tärkeänä tehosteiden suuntaamista ja rokotuskattavuuden lisäämistä näihin ryhmiin. Tästä on laaja konsensus Euroopassa.

Kuolleisuuskeskustelun faktat ja fiktiot

Scheininin teksti vilisee erilaisia kuolleisuustermejä ja ajanjaksoja, jonka vuoksi on jokseenkin vaikeaa hahmottaa, missä hänen mielestään Suomi on pitänyt kärkipaikkaa, kuinka kauan, ja mihin kaikkiin maihin oikein verrataan.

Scheinin: ”Jos kuolleiden mediaani-ikä on 85, silloin tasan puolet koronakuolemista osui eri ikäisiin ihmisiin vastasyntyneistä 84-vuotiaisiin ja merkittävältä osin parhaassa työiässä oleviin…Korona-ajan ylikuolemat ovatkin prosentuaalisesti selvimmin osuneet kouluikäisiin ja 40–60-vuotiaisiin.”

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 ikävakioitu kuolleisuus nousi Suomessa 7,7 % v. Nousu näkyi erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Työikäisillä nousua oli 1,3 %. Koronatautiin kuoli 4349 henkilöä (v. 2021: 952), joista < 65-vuotiaita oli < 5 %, ja 40–60-vuotiaita 2 % (3 % vv. 2021–2022).  Koronaan menehtyneiden mediaani-ikä oli 87 vuotta. Koronaan kuolleiden ikäjakaumasta nähdään, että koronakuolleisuus ei ole osunut parhaassa työiässä oleviin, eikä kouluikäisiin (Kuva 2).

Kuva 2. Koronavirustautiin kuolleiden määrä ikäryhmittäin vuonna 2021 ja 2022. Lähde: Tilastokeskus.

Ikävakioitu kuolleisuus on noussut, mutta ei ole rinnastettavissa sotavuosiin

Scheinin: ”Väestön ikääntymisen huomioonottava kuolleisuus on viime vuosina ollut Suomessa korkeampi kuin milloinkaan sotien jälkeen ja korkeampi kuin kaikissa verrokkimaissa. Koronapandemian kanssa ajallisesti yhteen osuva ylikuolleisuus on jo ainakin 16 000 ihmistä, ja odotettavissa oleva elinikä on alentunut.” i

Ikävakioidun kuolleisuuden nousu oli v. 2022 poikkeuksellisen suurta ja myös laskennallinen (vastasyntyneen) elinajanodote laski. Ikävakioitu kuolleisuus on ollut laskusuuntainen seurannan alusta saakka pieniä pomppuja lukuun ottamatta aina koronapandemiaan saakka (kuva 3). Yhtä suuri elinajanodotteen aleneminen kuin vuonna 2022 havaittiin tytöillä (0,6 v) v. 1957 ja pojilla (0,5 v) v. 1962. Muutoksesta huolimatta ikävakioitu kuolleisuus oli vuosien 2013 (naiset) – 2017 (miehet) tasolla, eikä sotavuosien jälkeisellä tasolla.

Kuva 3. Ikävakioitu kuolleisuus koko väestössä ja työikäisissä yhteensä, sekä miehillä että naisilla Suomessa 1972–2022. Lähde: Tilastokeskus

Ylikuolleisuuden arviointi on haasteellista ja vaatii ikävakioinnin

Ylikuolleisuus tarkoittaa jonkin tietyn ajanjakson korkeampaa kuolleisuutta vertailuajanjaksoon verrattuna. Sille ei ole vakioitua laskentatapaa. Viime aikoina viestipalvelu X:ssä on kauhisteltu joukolla Eurostatin ylikuolleisuusarviota (%-muutos kuolleiden lukumäärässä verrattuna viitejaksoon), joka ei huomioi väestömäärän ja ikärakenteen muutoksia. Sen mukaan Suomessa olisi myös ollut rapsakkaa ylikuolleisuutta paitsi marraskuussa, myös useimpina muina kuukausina v. 2023. EuroMOMO-indikaattorin perusteella kuolleisuus taas on ollut lähes koko vuoden tavanomaisella vaihtelualueella lukuun ottamatta loppuvuotta, jolloin se kohosi selvästi (kuva 4), erityisesti kaikkein iäkkäimmillä.

Kuva 4. Kuolleisuuden vaihtelu Suomessa vuosina 2020–2022 EuroMOMO indikaattorin mukaan.

Molemmat indikaattorit vertaavat muutosta maan sisällä, joten niistä ei voi päätellä kuolleisuutta jossain toisessa maassa. Ylikuolleisuuden vertailu maiden välillä on haasteellista monestakin syystä. Ikävakiointi on kuitenkin syytä tehdä.

Alla tutkimusprofessori Markku Peltosen tekemässä kuvaajassa (Kuva 5) on ikävakioitu kuolleisuus Pohjoismaista sekä Baltian maista vuosilta 2002–2023 viikoilta 1–44. Peltonen on julkaissut ikävakioituja aikasarjoja myös ikäryhmittäin. Erään arvion mukaan ajanjaksolla 2020–2023 ikävakioitu (suhteellinen) ylikuolleisuus on ollut Suomessa 6,7 % korkeampi kuin vertailuajanjaksolla. Euroopan maista kuudella se oli alempi. Kun ylikuolleisuutta tarkasteltiin kahdessa kaksivuotisjaksossa, se painottui Suomessa ja Norjassa voimakkaasti jälkimmäiselle jaksolle, mutta esimerkiksi Ruotsissa ensimmäiselle.

Kuva 5. Ikävakioitu kuolleisuus Pohjoismaissa sekä Baltiassa vv. 2000–2023 viikot 1–44. Kuva: Markku Peltonen.

Lopuksi

Sars-CoV-2 on asettunut yhdeksi endeemisistä, kausittain epidemioita aiheuttavista hengitystieinfektioviruksista. Viruksen kiertoon ei voida merkittävästi vaikuttaa. Sen esiintyvyyttä ja muuntumista seurataan ja rokotetehosteita annetaan tarpeen mukaan. Hengitystieinfektioiden ehkäisystä löytyy ohjeita. Rokotussuositukset perustuvat lääketieteelliseen tarpeeseen. Ehkäpä koronarokotteen saa kohtapuoliin reseptillä apteekistakin, joka toivottavasti rauhoittaa mieliä.

Toivon, että Martin Scheinin pohtii tämän kirjoituksen valossa, poikkeaako pandemian aikainen ylikuolleisuus, saati Suomen linja, sittenkään niin kovasti muista maista. Realismi tehosteiden vaikuttavuudesta ei olisi haitaksi: kuolleisuuteen ei voida vaikuttaa tehosterokottamalla niitä, joilla on jo hyvä suoja ja joilla riski kuolla tautiin on minimaalinen. Kaikkialla maailmassa on ollut pandemian seurauksena ylikuolleisuutta. Ylikuolleisuusarvioihin vaikuttaa käytetty menetelmä ja tarkasteluajanjakso. Ikävakiointi on tärkeää tehdä. Keskustelu aiheesta tulisi perustua nykyistä enemmän faktoihin.

Kuolleisuudesta ja sen mittaamisesta suosittelen aiheesta kiinnostuneille lämpimästi Tilastokeskuksen Faktanvartija-podcastia Kuolleisuuden karu kehitys (julkaistu 21.4.2023).

Merja Rantala
Kirjoittaja on dosentti ja epidemiologi (EPIET) sekä erikoiseläinlääkäri (tarttuvat taudit).

26.1.2024 11:41

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

2 Kommentit

  1. Martin Scheinin vastaa Merja Rantalalle 2.2.2024

    Kirjoituksessaan 26.1. Merja Rantala väitti, että Suomen koronatragediaa käsitellyt kolumnini (9.1.) olisi sisältänyt ”useita virheellisiä väitteitä”. Vakavimpina pitäminään virheinä hän lainasi kirjoituksesta kolme kohtaa. Ennen kuin osoitan Rantalan leimaavan kommentin katteettomaksi noiden kolmen kohdan osalta, esitän käsitykseni siitä, mitä erimielisyytemme oikeasti koskee.

    OIen oikeustieteen tutkija ja erikoistunut kansainvälisiin ihmisoikeuksiin, joista oikeus elämään on perustavin. Poliitikkojen vetäydyttyä vastuusta Suomi THL:n johdolla loukkaa velvoitteitaan suojata ihmisten oikeutta elämään ja erityisesti siitä seuraavia ns. positiivisia toimintavelvoitteita. Tahallinen viivyttely ja pihtaaminen koronan tehosterokotusten antamisessa, korkean ylikuolleisuuden hyväksyminen ja Rantalan kirjoituksen edustama fatalistinen kyynisyys osoittavat, että asiassa on kyse perustavista arvovalinnoista ja ihmisoikeuksista vähintään yhtä paljon kuin epidemiologiasta.

    Kirjoituksensa loppuyhteenvedossa Rantala sanoo: ”Viruksen kiertoon ei voida merkittävästi vaikuttaa. Sen esiintyvyyttä ja muuntumista seurataan ja rokotetehosteita annetaan tarpeen mukaan.”

    Tämä on kyynisen fatalismin uskontunnustus. Koronavirus SARS-CoV-2 on ilmavälitteinen. Sekä sen kiertoon että yksilötason tartuntoihin voidaan merkittävästi vaikuttaa suojautumistoimenpitein, kuten raitisilmatuuletus, ilmanpuhdistus ja hengityssuojaimet. Kuolemiin voidaan lisäksi merkittävästi vaikuttaa antamalla tehosterokotteet oikea-aikaisesti, kunhan niiden tarpeen arviointia ei jätetä THL:n johdon ja muiden kyynisten fatalistien käsiin.

    Siirryn Rantalan kolmeen väitteeseen.

    1) Kirjoitin, että kuten moni muu maa Suomi ajoi suojaustoimet alas mutta niistä poiketen ei ole huolehtinut säännöllisistä tehosterokotuksista. Väitteeni on tosi. Rantalan mukaan ”Suomessa perussarjan (2 annosta) kattavuus on 79 % koko väestössä. EU/EEA maista yli 80 % kattavuuden saavutti kuusi maata. Tehosterokotuksia on Suomessa annettu Euroopan kanssa samaan tahtiin…”.

    Väitteeni koski säännöllisiä tehosterokotuksia, ja Rantalan epämääräinen ilmaus ”samaan tahtiin” peittää sen olennaisen tosiseikan, että Suomessa tehosterokotukset on aloitettu onnettoman myöhään. Juuri tämä erottaa Suomen niistä maista, joissa oikea-aikaisten tehosterokotusten avulla torjutaan koronakuolemia uusien varianttien ja epidemia-aaltojen oloissa. Suomessa myös altteimmassa asemassa oleva vanhusväestö on joutunut kohtaamaan epidemia-aallot ilman tehosterokotuksen suojaa, mm. koska rokotusten antaminen hoitokodeissa lopetettiin. Seurauksena on ollut korkea koronakuolleisuus ja ylikuolleisuus 2021-2023, kuten kirjoituksessani mainitut asiantuntijat ovat osoittaneet. Rantalan esittämät tilastot ja niiden kuvaajat eivät anna asiasta totuudenmukaista kuvaa, vaan vaikuttavat tarkoitushakuisilta ja osin suorastaan manipuloiduilta. Hänen ilmoittamiensa lähteiden avulla on mahdollista saada ja esittää myös totuudenmukainen kuva asiasta.

    2) Kritisoin THL:n linjaa tuudittautumisesta uskomukseen hybridi-immuniteetista, jonka vanhat rokotukset ja koronavirustaudin sairastaminen yhdessä tuottaisivat. Rantala sanoo hybridi-immuniteetin olevan ”biologinen fakta”, joka pätee ”yhtä varmasti kuin painovoima”. Tässä hän tulee vahvistaneeksi, että kyseessä on katteeton uskonkappale. Jokainen asioita seuraava näkee joka päivä uutta tutkimustietoa, joka osoittaa kuinka koronavirustaudin sairastaminen, ja erityisesti useaan kertaan sairastaminen, tuhoaa (eikä vahvista) elimistön immuunijärjestelmää, mukaan lukien suhteessa koronavirustautiin. On vain ajan kysymys, milloin tämä on pakko myöntää myös Suomessa.

    3) Asiantuntijoihin tukeutuen kirjoitin kolumnissani, että Suomen kuolleisuudessa toisesta koronavuodesta 2021 lähtien näkyy selvä ylikuolleisuus, jonka syynä on COVID-19. Rantala itsekin myöntää sen verran, että ikävakioitu ylikuolleisuus Suomessa oli koko tähänastisena korona-aikana (2020-2023) 6,7% korkeampi kuin edeltävänä vertailujaksona. Samalla hän salaa, että hänen linkin “Erään arvion” takana oleva lähteensä osoittaa huikeaa yli 10%:n ikävakioitua ylikuolleisuutta sinä ajanjaksona, josta kirjoitin eli aikana ensimmäisen koronavuoden 2020 jälkeen.

    Kirjoituksessani puutuin myös siihen kyyniseen harhautukseen, jonka mukaan koronakuolemat kohtaisivat vain vanhuksia, joiden kuuluukin kuolla. Kun sanoin, että kuolemia on ”merkittävältä osin” osunut myös parhaassa työiässä oleviin ja että koronavuosien ylikuolleisuus on prosentuaalisesti ollut korkeaa kouluikäisten ja 40-60 -vuotiaiden keskuudessa, tarkoitin mitä kirjoitin. Kun kyynikko sivuuttaa vanhusten kuolemat heidän ikänsä takia, sama kyynisyys saa vallan, kun hän siirtyy puhumaan nuorempien kuolemista.

    ”Koronaan kuolleiden ikäjakaumasta nähdään, että koronakuolleisuus ei ole osunut parhaassa työiässä oleviin, eikä kouluikäisiin”, kirjoittaa Rantala, tullen sanoneeksi, että mitä enemmän vanhuksia kuolee, sen korkeampi koronakuolleisuus nuorempien parissa voidaan sivuuttaa olankohautuksella. Minusta sadat parhaassa työiässä olevien kuolemat ovat merkittävä asia, samoin kuin selvä prosentuaalinen nousu kouluikäisten ja 40-60 -vuotiaiden kuolemissa – olipa kuolemien absoluuttinen lukumäärä näissä ikäryhmissä mikä hyvänsä.

    Kysymys on oikeudesta elämään, ja arvovalinnoista.

  2. Kun Martin Scheinin tekee hyvän kirjoituksen Suomen koronatoimien katastrofaalisesta tilanteesta, ei yllätä että koronan vähättelijät hyppäävät koloistaan selittämään mustaa valkoiseksi.

    The Lancetissa julkaistussa artikkelissa huomattiin, kuinka vanhemmilla ihmisillä oli kasvanut riski koronan omikronvariantin saamiselle uudelleen jos he olivat saaneet aiemmin koronan. [1] Australialaiset lääkärit muuttivat heinäkuussa 2022 koronasta saatavan immuniteetin määritelmää 90 päivästä 28 päivään, kun omikronin varianttien huomattiin olevan niin vahvoja immuniteetin väistämisessä, että niiden saaminen uudelleen tapahtui paljon nopeammin aiempiin variantteihin verrattuna. [2] Uudemmilla varianteilla immuniteetti kestää varmasti vielä lyhyemmän ajan. Virus muuntautuu nopeasti ja väistää aiemmista tartunnoista tullutta suojaa, eli tartuntoihin ei ole siis luottamista immuniteetin saamiseksi.

    Rantala ei mainitse sanaakaan pitkästä koronasta. Yhdysvaltojen veteraaneja tutkittaessa huomattiin, kuinka toistuvat koronatartunnat nostavat merkittävästi kuoleman, sairaalahoidon ja vakavien terveysongelmien riskiä ensimmäiseen tartuntaan verrattuna, oli rokotusta tai ei.[3] Rantalan hehkuttamassa systemaattisessa katsauksessa mainitaan koronatartunnan pahimmillaan johtavan “sydän- ja verisuonikomplikaatioihin, neurologisiin komplikaatioihin, dementiaan, diabetekseen ja kroonisiin hengitystieongelmiin.” [4] Lievänäkin sairastettu korona voi aiheuttaa pitkän koronan oireita, kuten väsymystä, aivosumua ja unihäiriöitä. [5] Koronan sairastaminen voi myös heikentää immuunijärjestelmää pitkäksi aikaa. [6] Voisin listata ties kuinka paljon koronan aiheuttamia akuutteja ja pitkäaikaisia terveysongelmia tutkimuslinkkien kanssa, mutta Pandemic Accountability Index -blogi on tehnyt sen puolestani. [7]

    Rantala myös mainitsee WHO:n ja ECDC:n näkemykset tehosterokotteiden suuntaamisesta iäkkäille ja riskiryhmille. Samaan aikaan Yhdysvalloissa CDC suosittelee viimeisintä koronarokotetta kaikille ihmisille, joiden ikä on yli 6 kuukautta. [8]

    Rantalan hehkuttama hybridi-immuniteetti koronaa vastaan on käytännössä katsoen sairastamalla saadun laumasuojan ajatus uudelleenpaketoituna. Sen kautta yritetään löytää oikeutus koronan suojatoimien lopettamiselle, kaasuvalotetaan ihmisiä ja saadaan heidät sairastamaan yhä uudelleen ja uudelleen. Osalle ihmisistä syntyy valheellinen näkemys, että koronatartunta suojaa koronalta (LMAO), eikä tarvitse miettiä rokotuksia ja hengityssuojaimia.

    Jos tämä myyttinen hybridi-immuniteetti mukamas auttaa, syksyn korona-aallon ja sitä seuranneiden koronakuolemien olisi pitänyt jäädä tuhnuksi. Koko koronan olisi pitänyt pari vuotta sitten jäädä tuhnuksi, mutta toisin on käynyt. Korona on raivonnut maailmalla jo viidettä vuotta, muuntunut ärhäkämmäksi ja joka vuosi on puhuttu tästä myyttisestä hybridi-immuniteetista. Milloin se alkaa toimia? Ai vielä yksi korona-aalto?

    Kuten Scheinin sanoi, kyseessä on katteeton uskonkappale.

    [1] https://www.thelancet.com/journals/eclinm/article/PIIS2589-5370(23)00325-5/fulltext#secsectitle0140

    [2] https://abc7news.com/ba5-covid-immunity-omicron-ba4-reinfections-how-long-are-you-immune-from-after-having-it/12047575/

    [3] https://www.reuters.com/business/healthcare-pharmaceuticals/repeat-covid-is-riskier-than-first-infection-study-finds-2022-11-10/

    [4] https://www.thelancet.com/journals/laninf/article/PIIS1473-3099(22)00801-5/fulltext#seccestitle140

    [5] https://medika.life/mental-health-disorders-occur-frequently-after-covid-19/

    [6] https://time.com/6553340/covid-19-reinfection-risk/

    [7] https://www.panaccindex.info/p/what-sars-cov-2-does-to-the-body

    [8] https://www.cdc.gov/mmwr/volumes/73/wr/mm7304a2.htm?ACSTrackingID=USCDC_921-DM121333&ACSTrackingLabel=This%20Week%20in%20MMWR%3A%20Vol.%2073%2C%20February%201%2C%202024&deliveryName=USCDC_921-DM121333

Lähetä kommentti