Sota ja rauha eivät ratkea somessa

Ukrainan sodan myötä myös some on täyttynyt sodasta. Meemit ja giffit eivät ratkaise sodan kulkua, mutta niiden tekeminen ja tykkääminen ilmeisesti helpottaa sotaa sivusta seuraavien oloa. Sotimiseen liittyvällä huumorilla on pitkät perinteet.

9.6.2022 | Pääkirjoitus

Okhtyrkan kaukolämpölaitos Venäjän pommituksen jälkeen. Kuva: Valtion kriisipalvelu, Ukraina.

Sosiaalinen media, some, lohkaisee yhä suuremman osan ihmisten arjesta. Maailmanlaajuisesti Facebookilla on lähes kolme miljardia käyttäjää kuukausittain ja YouTube, WhatsApp ja Instagram keräävät yli kaksi miljardia kukin.

Nörttilandia Suomi pärjää tässä kisassa hyvin. Kuukausittain käyttäviä on Instagramilla kolme miljoonaa ja Facabookilla 2,9 miljoonaa. TikTokin suosio kasvaa ja Twitter pitää pintansa. Varsinkin nuoremmilla on monta somekanavaa käytössä, kaikkien edellä mainittujen lisäksi vaikkapa LinkedIn, Reddit ja Snapchat. Innokkaimmat viettävät somessa kolmekin tuntia päivässä.

Kahdessakymmenessä vuodessa olemme siirtyneet someaikaan, joka heijastuu kaikkialle, myös sodankäyntiin. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin sanotaan voittaneen somessa, ja tästä on saattanut joillekin syntyä väärä käsitys sodankäynnistä. Vaikka ukrainalaisten tviittejä kuinka jakaa, ei se vähennä venäläisen tykistön tulivoimaa. Itä-Ukraina tuhoutuu uutiskuvissa silmiemme edessä.

”Mutta traktoritarinat on pikku hiljaa kulutettu puhki ja sota vain jatkuu.”

Yhtä lailla ponnetonta on sodan kuvaaminen huumorin keinoin. Vitsit, meemit ja giffit, joissa tehdään pilaa venäläisten sotakyvyistä, ovat ehkä antaneet mahdollisuuden naurahtaa sodan karmealle todellisuudelle. Mutta traktoritarinat on pikku hiljaa kulutettu puhki ja sota vain jatkuu.

Some on tietysti vaikuttanut kansalaisten asenteisiin ja muokannut käsitystä siitä, kuka on oikealla asialla. Erilaiset hyväntekeväisyysjärjestöt voivat varmasti kiittää somea niistä miljoonista, joita on saatu kerättyä hyökkäyksen kohteena olevalle Ukrainalle.

Somen merkitys näkyy myös Venäjällä, joka on pyrkinyt blokkaamaan sosiaalista mediaa ja vainoaa somevaikuttajia, jotka käyttävät vääriä sanoja sodasta.

Sodan ja huumorin yhdistelmä on tuttu jo aikaan ennen Facebookia ja Instagramia, myös Suomessa. Talvisodan aikana vitseihin ei oikein ollut aikaa, mutta jatkosota alkoi vihollissotilaita ja Neuvostoliiton johtomiehiä pilkaten. Sodan edetessä myös Hitler joutui tulilinjalle, ja häntä kuvasi muun muassa Tove Jansson armottomilla kuvillaan ruotsinkielisen Garm-pilalehden kansissa.  

”Painamme some-nappia loputtomasti, jopa kymmeniä kertoja päivässä, tykkäysten toivossa.”

Pääosa somen sisällöstä on tietenkin muuta kuin sotaa, ja ennen kaikkea se on kuvia, tykkäyksiä ja myös vähemmän tervetulleita kommentteja.  Positiivinen palaute aktivoi mielihyväkeskuksia, ja suhtaudumme someen kuin alkoholille addiktoitunut rotta. Painamme some-nappia loputtomasti, jopa kymmeniä kertoja päivässä, tykkäysten toivossa.

Some tarjoaa mahdollisuuksia, uusia vertaisryhmiä, uuden oppimista. Some avaa oven myös varjoihin. Siinä missä naapurin lapset ennen piiloutuivat vintille leikkimään lääkärileikkiä, voidaan saman leikin tyyliin julkaista kuvia, jotka päätyvät ei-toivottuun käyttöön. Nettikiusaaminen ja netin kautta tapahtuva hyväksikäyttö ovat vakava ongelma, josta lasten ja nuorten on yhtä vaikea kertoa vanhemmilleen kuin entisaikojen leikeistä.

Some on tullut jäädäkseen, mutta sen käytön opiskelu tuntuu olevan vielä kesken. Kun kesälomakausi on alkanut, moni ilmoittaa jäävänsä somepaastolle, ainakin joksikin aikaa. Somen käytön rajoittamisella on tutkimusten mukaan monenlaista hyötyä. Mieliala parantuu, rauhattomuus ja alakulo väistyvät ja minäkuva saattaa normalisoitua, kun sitä ei koko ajan peilaa somen kautta.

Kun aikaa vapautuu, voi kesäloman aikana löytää uusia tai entisiä somen alle unohtuneita harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita. Jos pelkkä ajatus somepaastosta kauhistuttaa, se saattaa olla merkki juuri tuon paaston tarpeellisuudesta. Some sotkee aivosi.

Leena Brandt / Verde

9.6.2022 11:52

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti