Ydinsulkusopimuksen allekirjoittaneiden maiden kymmenes tarkistuskonferenssi alkoi YK:ssa New Yorkissa elokuun alussa. Tarkoitus on vahventaa voimassa olevaa ydinsulkusopimusta nykytilanne huomioon ottaen. Nykytilanne on muun muassa Ukrainan sota ja se, että Venäjän johto on puhunut ydinaseista, jos maata uhataan kansainvälisellä oikeudelle sen tekemien sotarikosten vuoksi.
”Emmehän me voi tietää, onko tällainen puhe bluffia vai ei. Medvedevin puheet eivät olleet selkeän tavoitteellisia”, sanoo Suomessa nykyään osittain asuva Tarja Cronberg.
Venäjän entinen presidentti ja nykyinen turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev on varoittanut, että toimet ydinasevaltiota vastaan voivat vaarantaa koko ihmiskunnan.
Cronberg pitää ydinasepuheita kuitenkin selkeästi vaarallisina. Vaarana on rajoitettu, niin sanottujen taktisten ydinaseiden käyttö ja ääneen lausuttu uhkailu voi johtaa ydinaseiden leviämiseen esimerkiksi Japaniin, Australiaan ja Brasiliaan.
Cronberg pitää ydinasepuheita kuitenkin selkeästi vaarallisina. Vaarana on rajoitettu, niin sanottujen taktisten ydinaseiden käyttö ja hän arvioi myös, että ääneen lausuttu uhkailu voi johtaa ydinaseiden leviämiseen esimerkiksi Japaniin, Australiaan ja Brasiliaan. Näillä mailla on tekninen valmius kehittää ydinaseita ja nyt käytävä ydinasekeskustelu voi laskea ydinasevarustelun kynnystä.
Tekniikan ja kauppatieteiden tohtori Cronberg on CMI:n konsultti, Siprin erikoistutkija ja Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja. Hän on toiminut muun muassa vihreiden puheenjohtajana, europarlamentaarikkona ja Pohjois-Karjalan maakuntajohtajana.
”Ydinaseita ei ole käytetty fyysisesti 70 vuoteen, mutta niitä kyllä käytetään koko ajan päivittäin pelotteena. Venäjän suurvalta-asema perustuu ydinaseisiin ja Nato-maat turvataan ydinaseilla.”
Cronberg matkaa kuun lopussa New Yorkiin ydinsulkusopimuksen (NPT, Nuclear Proliferation Treaty) konferenssiin loppupäivien ajaksi. Odotukset eivät ole korkealla. Neuvotteluissa varmasti kirjataan jotain ydinaseilla uhkaamisesta, mutta ilman Venäjän mainitsemista. YK:ssa ei ole yksimielisyyttä Ukrainan sodasta, jonka länsi on hyvin laajasti tuominnut.
”Nyt olisi kansalaisyhteiskunnan aktivoiduttava ja ajettava ydinaseiden rajoituksia. Aiemminkin sopimuksia on saatu aikaan nimenomaan vaarallisina aikoina, joten nyt olisi hyvä toimia”, sanoo Cronberg. Hän muistuttaa, että itse asiassa jo vuoden 2021 alusta astui voimaan ydinaseiden käytön, niillä uhkaamisen, hallussapidon, rakentamisen ja suunnittelun kieltävä YK:n ydinasekieltosopimus. Ydinasevaltiot eivät kuitenkaan ole siinä mukana – ainakaan vielä.
Suomen itäisten rajaseutujen tulevaisuus
Suomelle Ukrainan sota on merkinnyt oman aseman uudelleenarviointia. Päätös Naton jäsenyyden hakemisesta syntyi pikavauhtia, Ukrainaa on tuettu muun muassa aseistusavulla, ukrainalaiset pakolaiset saavat tilapäisen oleskeluluvan automaattisesti, Suomi on mukana EU:n talouspakotteissa, osin venäläisomisteinen Fennovoima haudattiin, Allegro-junan kulku keskeytettiin, useimmat suomalaisyritykset poistuivat Venäjältä ja nyt pohditaan viisumikäytäntöjen tiukentamista.
”On iso kansallinen kysymys, mikä on Suomen itäisten rajaseutujen tulevaisuus”, sanoo kuusi vuotta Pohjois-Karjalan maakuntajohtajana toiminut Cronberg.
Rajan yli on rakennettu muun muassa yliopistoyhteistyötä, idästä tulevaa liikennettä varten on tehty infrainvestointeja ja Saimaan kanavan varaan on suunniteltu logistiikkaa.
”Nyt EU:n päätöksellä yliopistot eivät saa pitää yhteyksiä venäläisiin yliopistoihin. Rauhantutkimukselle tämä on dramaattinen päätös, sillä pitää tietää Venäjän tapahtumista. Tiedonkulun estäminen romuttaa mahdollisuudet toisen ymmärtämiseen ja neuvotteluihin.”
Venäjän eristäminen ei edistä rauhanneuvotteluja
Kun neuvotteluja ei käydä eikä diplomatialle ole tilaa, jää jäljelle ainoastaan sodankäynti ja militaristinen ratkaisu.
”Jossain vaiheessa meidän on kuitenkin jälleen keskusteltava venäläisten kanssa. Rauhanrakentamisen perustaa ei voi olla, jos Venäjä on täysin eristetty. Eristetyt valtiot rakentavat ydinaseita. Ja uhkaavat niillä.”
Eristetyt valtiot voivat myös löytää toisensa, kuten nyt kun presidentti Putin on aloittanut lähentymisen toiseen ydinasevaltioon, Pohjois-Koreaan.
Venäjäkään ei voi hävitä itse aloittamaansa sotaa siten, että se joutuisi nielemään jonkinlaisen pakkorauhan. Se rauha tuskin olisi kestävä.
Cronberg muistuttaa, että toisen maailmansodan jälkeen Eurooppaa rakennettiin entisten vihollisten, Ranskan ja Saksan vuorovaikutuksen pohjalle. Se oli tähän päivään asti jatkuneen rauhan edellytys. Saksaa ei haluttu nöyryyttää, kuten ensimmäisen maailmansodan jälkeen oli tehty. Venäjäkään ei voi hävitä itse aloittamaansa sotaa siten, että se joutuisi nielemään jonkinlaisen pakkorauhan. Se rauha tuskin olisi kestävä.
Tukholman Rauhantutkimuslaitos Siprin mukaan maailman sotilasmenot olivat viime vuonna 2113 miljardia dollaria. Menot ovat kaksinkertaistuneet 25 vuodessa ja tänä vuonna ne kasvavat Venäjän hyökkäyssodan vuoksi edelleen.
Kehitysmaa- ja rauhantutkijat ja aktivistit kokoontuvat Uuteenkaupunkiin 19.–20. 8. pohtimaan tieteellisen tutkimuksen ja konkreettisen toiminnan yhteyttä. Uusikaupunki 2022: Rauha, kehitys ja toiminta -tapahtuma järjestetään yhteistyössä tieteellisten seurojen ja rauhanjärjestöjen kanssa.
Venäjän on nimenomaan yksiselitteisesti ja katastrofaalisesti hävittävä aloittamansa sota. Maailmanrauhalle on pahin uhka, jos ilmenee, että sotimalla on mahdollista saavuttaa rajallisiakaan tavoitteita. Sodan lopputuloksen on oltava se, että Ukraina saa kaikki siltä anastetut alueet takaisin, Putin ja muut sotarikolliset saatetaan oikeuteen, ja Venäjä demilitarisoidaan.