Hallituksen viimeiset kuukaudet pitää käyttää mahdollisimman ilmastoviisaisiin ratkaisuihin

Energian hinta ja saatavuus ovat laittaneet Euroopan suurimman talousmahdin Saksan polvilleen ja energiakysymysten kanssa kipuillaan kaikkialla. Samaan aikaan tuskanhikeä lisää kuumuus ja kuivuus, joka uhkaa maataloutta, terveyttä, energiatuotantoja, monia elinkeinoja ja kuljetusreittejä.

Tämä ei ole uusi normaali, sillä tämä on vasta alkua.

Suomessa hallituskaudesta on jäljellä puolisen vuotta ja itse asiassa tekemisen aikaa on vähemmän, ehkä jouluun asti. Kun uutta hallitusohjelmaa kirjoitetaan – ja luonnoksia varmasti on jo tekeillä – voidaan vuoden 2019 hallitusohjelmasta ottaa mukaan suora lainaus: ”Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ihmiskunnan vakavimpia ongelmia. Kestävyyskriisin ratkaiseminen edellyttää nopeaa systeemistä muutosta yhteiskunnassa.”

Puolue toisensa jälkeen on valmis liukenemaan päästötavoitteista, vaikka tänä vuonna on jälleen rikottu ilmastokurjuusennätyksiä.

Nopeaa systeemistä muutosta emme ole nähneet ja tänä kesänä on energiakriisi kääntänyt monien poliitikkojen katseet aivan toiseen suuntaan. Puolue toisensa jälkeen on valmis liukenemaan päästötavoitteista, vaikka tänä vuonna on jälleen rikottu ilmastokurjuusennätyksiä.

Esimerkiksi SDP on esittänyt EU:n teollisuuden päästöoikeuksien määrän kasvattamista eli päästökaupan vesittämistä. Keskusta tukee sähkön arvonlisäveroalea ja kaivaa ”uusiutuvan” turpeen esiin yhä uudelleen. Oppositiopuolue kokoomuksen Petteri Orpo totesi eilen, että ilmastotavoitteet ovat ovat pitkän aikavälin tavoitteita, eivät vuodesta tai kahdesta kiinni. Kokoomus muun muassa jakaisi veroalennusten muodossa energiatukea ihan kaikille tulotasoon ja tarpeeseen katsomatta.

Luontokadon torjumisessa hallituksen rivit ovat hallituskaudella sentään pitäneet kohtuullisesti, mutta muuten keskusta ja demarit ovat olleet valmiita tinkimään ympäristötavoitteista muiden etujen hyväksi.  

Väärän signaalin vaara

Vaikka tämän hallituksen toimikautta ei ole paljoa jäljellä, pitäisi jäljellä olevan aika käyttää mahdollisimman ilmastoviisaasti. Yhdessä aiemmin sovittuja tavoitteita ei pidä lyhytaikaisesti pistää hyllylle, sillä se antaisi väärän signaalin edelläkävijöille, yrityksille, kunnille ja kansalaisille. Ilmastonmuutos ei ratkea pelkällä teknologialla, mutta innovaatiot ovat välttämättömiä. Miksi yksikään yritys investoisi ympäristöteknologiaan, jos sillä ei saa kilpailuetua?

Vaikka hintapiikit taittuvat, ei mikään kuitenkaan viittaa siihen, että energia olisi jatkossa halpaa ja että sitä olisi yllin kyllin käyttää mihin vain.

Monet eri tekijät – dramaattisimpana tietysti Ukrainan sota – ovat vaikuttaneet energiapulaan ja energian hintaan. Vaikka hintapiikit taittuvat, ei mikään kuitenkaan viittaa siihen, että energia olisi jatkossa halpaa ja että sitä olisi yllin kyllin käyttää mihin vain. Poliitikkojen on uskallettava sanoa myös tämä.

Hiilinielulaskelmat menivät muutama kuukausi sitten uusiksi, kun Tilastokeskus kertoi, että metsät, pellot ja muu maankäyttö on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Nieluista on nykyisessä hallitusohjelmassa selkeä maininta: ”hiilinieluista ja -varastoja on vahvistettava lyhyellä ja pitkällä aikavälillä”. Uudet laskelmat ovat siis vieneet tältä tavoitteelta pohjan.

Suomen ilmastopaneeli on vaatinut hallitukselta korjaavaa toimenpideohjelmaa vielä tänä syksynä. Tämä hallitus tuskin ehtii enää käsitellä mitään uutta ohjelmaa, sillä siltä loppuu paitsi aika myös neuvottelujen edellyttämä poliittinen puhti. Metsät ja pellot ovat nykyiselle hallituskoalitiolle vaikea sovun kohde. Seuraavina kuukausina ohjelmaa olisi silti jo hyvä valmistella. Hiilineutraalius 2035 on yhä lähempänä oleva tavoite, ja keväällä 2023 aloittavalla hallituksella pitää olla työkalupakki käden ulottuvilla.

Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja ylikulutuksen ongelmat eivät ole katoamassa minnekään. Ongelmat eivät edes vähene nopeasti eivätkä varsinkaan itsekseen. Suomen hallitukselta voi vaatia selkeää suuntaa ja vaikuttavia toimia ja hallituksen vetäjältä voi vaatia näiden isojen asioiden eteenpäinviemistä.  

Näiden isojen kysymysten soisi saavan nykyistä enemmän palstatilaa poliittisia päättäjiä seuraavassa mediassa, vaikka muilla aiheilla saakin enemmän klikkauksia. Ehkä ensi viikon budjettiriihi on hyvä hetki keskittyä asiaan.