Pienydinvoimalapiloteille tukea ja ydinenergialaki uusiksi

Syyskuussa 2014 Vihreät lähti hallituksesta, kun hallituskumppanit Kokoomus, SDP, RKP ja Kristillisdemokraatit tekivät periaatepäätöksen Fennovoiman ydinvoimalan puolesta. Rosatom-hanke oli tuolloin paitsi vihreiden linjan, myös puolueen näkemyksen mukaan hallitusohjelman vastainen. Erityistä kritiikkiä herätti Venäjä-kytkös, jonka nähtiin lisäävän energiariippuvuutta idästä.

Kahdeksassa vuodessa vihreiden näkemys ydinvoimasta on muuttunut myönteisemmäksi. Ilmastokriisi pakottaa hyödyntämään mahdollisimman vähäpäästöisiä energiamuotoja. Uudessa poliittisessa tavoiteohjelmassa linjataan nykyisten ydinreaktorien jatkolupien puolesta. Ohjelmassa vaaditaan ydinenergialain uudistusta etenkin pienydinreaktorien sääntelyn sujuvoittamisesta.

Vauhtia ydinvoiman sääntelyyn

Vihreiden nuorten puheenjohtaja Peppi Seppälä näkee, että uudistuksille on annettava lisävauhtia. Uusiutuvat eivät riitä yksin korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Seppälä uskoo, että pienydinvoimalapilotti olisi syytä käynnistää mahdollisimman pian. 

“Nyt käynnistetty ydinenergialain uudistus tulee ottaa nopeutettuun käsittelyyn, jotta laki valmistuu seuraavan hallituskauden aikana. Valtion tulee osana lain päivittämistä käynnistää pilottihanke yhdessä alan toimijoiden kanssa. Ilman 2020-luvulle päivitettyä lainsäädäntöä Suomi ei voi houkutella uusia ydinvoimainvestointeja”, perustelee Seppälä.

Valtioneuvoston periaatepäätös Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennushankkeelle annettiin vuosituhannen alussa. Reaktori käynnistettiin joulukuussa 2021 ja kaupallinen käyttö täydellä teholla on suunniteltu aloitettavaksi jouluun 2022 mennessä. 

OL3:n valmistumisen myötä hiilineutraali sähköntuotanto Suomessa on lähempänä kuin koskaan. Seppälä näkee, että seuraavien askeleiden aika on nyt. 

“Fossiilivapaassa maailmassa fossiiliton energia syrjäyttää öljyn ja avaa aivan uudenlaisen toimintaympäristön teollisuudelle. Suomella on kaikki valmiudet olla tulevaisuudessa merkittävä hiilivapaan vedyn, teräksen, ammoniakin ja kemiantuotteiden valmistaja, jos investoimme nyt fossiilittomaan energiantuotantoon. Tuuli- ja aurinkoenergiahankkeiden rinnalle tarvitsemme kuitenkin vakaata sähköntuotantoa, johon ydinvoima on toimiva ratkaisu”, valottaa Seppälä.

Ratkaisuna pienydinvoimalat

Pieni modulaarinen ydinreaktori (SMR) on alle 300 megawatin reaktori, joka pystytään sijoittamaan varsin lähelle teollisuutta ja asutusta. Pienvoimaloiden vaatima turvallisuussäde on Maailman ydinenergiajärjestö WNA:n näkemyksen mukaan ainoastaan 300 metriä. 

Pienet ydinvoimalat tuottavat sekä lämpöä että sähköä. Kaukolämmön tuotannossa reaktorit rakennetaan melko lähelle käyttökohdetta, mutta sähköntuotannossa reaktorit voidaan sijoittaa kauemmaksi asutuksesta. Reaktoreita voidaan rakentaa sarjatuotantona, jolloin rakennusaika- ja kustannukset ovat matalammat. 

“Verrattuna suuriin voimaloihin sähköntuotantoa saadaan verkkoon nopeammin, sillä reaktoreita voidaan kytkeä verkkoon yksitellen sitä mukaan kun ne valmistuvat”, energia-alaa Aalto-yliopistossa opiskeleva Seppälä perustelee. 

Avauksia pienreaktorien puolesta on Suomessa tehty kunnallisen päätöksenteon tasolla, viimeisimpänä vihreiden toimesta Tampereella. Päätöksiä puoleen tai toiseen ei ole vielä tehty. Reaktoreita kehitään myös Suomessa, mutta lainsäädäntö ei ole pysynyt mukana.

“Suomessa on tuoretta osaamista ydinvoimaloiden rakentamisesta, ja lain päivittäminen on aloitettu. Myös ydinjätteen varastointiin rakennettu Onkalo on valmistunut. Nyt on aika ottaa myös pienydinvoimalat osaksi energiantuotannon kokonaisuutta”, päättää Seppälä.

Edit 21.9. Korjattu luku kahdeksassa vuodessa, ei kahdeksassatoista.