Yllätyksiä Itämerellä – eikä tässä vielä kaikki

Venäjän helmikuun hyökkäys Ukrainaan ei ollut alku, vaan jatkumoa Krimin ja Ukrainan itäisten kolkkien valtauksille. Yllätyksiä on riittänyt molemmin puolin, vaikka ainakin Venäjän olisi luullut valmistautuvan sotimiseen paremminkin.

Hyökkäys yllätti länsimaat ja ukrainalaiset ja ukrainalaisten tiukka puolustustahto puolestaan yllätti Venäjän ja lännen.

Muita yllätyksiä: Lännen mittava sotilaallinen ja muu apu Ukrainalle – apu pääsi vauhtiin, kun nähtiin Kiovan rintaman ja taistelutahdon pitävän. Lännen talouspakotteet, jotka ovat romahduttaneet kaupan ja ajaneet länsifirmat pois Venäjältä. Koomikkonakin uraa tehneen Volodymyr Zelenskyin nousu kansallissankariksi. Venäjän sotilaiden ja sotakaluston huono toimintakyky. Erinäisten oligarkkien ja muiden sisäpiiriläisten (ja jopa heidän perheidensä) kuolemat. Traktorien käyttäminen sotatilanteessa.  Huivipäisten mummujen seisominen panssarien edessä. Liikennekylttien ”painukaa ***”-tekstit ukrainalaisten teiden varsilla.

Kuluneet kuukaudet ovat olleet täynnä kummallisia käänteitä. Markus Leikola kuvaa kirjassaan Sodan ja rauhan kronikka sodan ensimmäisiä kuukausia ja kirja päättyy päivään numero 79. Teksti muistuttaa kaikesta siitä, mitä on jo painunut unohduksiin, kun uutisia rintamalta tulee päivittäin tunti tunnilta.

Yksittäiset tilanteet ovat olleet absurdeja, mutta itse sotiminen on ollut sanoinkuvaamattoman raakaa ja epäinhimillistä. Venäläisten pommituksilta eivät ole välttyneet asuintalot, koulut tai sairaalat. Kun muu sotataito ja -kyky on loppunut, on alueita moukaroitu summittaisella laajamittaisella tykistötulella. Vallatuilla alueilla venäläiset ovat teloittaneet niin sotavankeja kuin siviilejäkin ja raiskanneet naisia ja tyttöjä. Sotarikoksia on tosin varmasti tapahtunut myös toisella puolella, kuten Amnesty viittasi taannoisessa raportissaan. Ukraina on myös omassa sotapropagandassaan onnistunut taitavasti häivyttämään kuolleet kuvista – kun venäläistankki saa osuman, ei verta eikä ruumiita näy.

Tuoreet kuvat vankien vaihdosta näyttävät henkihieveriin näännytettyjä ukrainalaisia sotilaita.  Venäläisiltä takaisin vallatuilta alueilta on löytynyt joukkohautoja.

Venäjän armeija on sotarikollisten armeija

Syys-lokakuun vaihteessa on edetty jälleen uuteen vaiheeseen sodassa, jonka loppua ei ole näkyvissä.

Itäisessa Ukrainassa niin sanotuilla separatistialueilla on toteutettu niin sanottu kansanäänestys. Vaikka ”äänestys” on silkkaa pelleilyä, Putin ilmoittanee miehitettyjen alueiden liittämisestä Venäjään jo huomenna.

Venäjä on julistanut osittaisen liikekannallepanon, joka varmasti tuo jonkinmoisen joukon uusia miehiä rintamalle. Samalla lkp on johtanut maastapakoon, kun arviolta 200 000 on päättänyt siirtyä rajan yli muualle kuin Ukrainan rintamalle.

Suomi reagoi raja-asioihin tänään, kun hallitus päätti estää turistiliikenteen itärajalla. Päätös syntyi enemmän kansalaisten ja Baltian maiden paineessa kuin selkeästi uhkakuvia arvioiden.

Rajaa ei kuitenkaan pidä sulkea esimerkiksi toisinajattelijoilta tai niiltä henkilöiltä, jotka eivät halua mennä rintamalle Ukrainaa vastaan.  Vaikka asevelvollisuus ei an sich ole turvapaikan saamisen ehto, on Venäjän armeijan toiminta sotarikoksineen sellaista, että siihen on vaikea suhtautua neutraalisti.

Uhkataso noussut koko Euroopassa

Nyt sitten Nord Stream kaasuputket 1 ja 2 on räjäytetty.

Mitä seuraavaksi?

Hallituksen esiintyminen ja tasavallan presidentin kommentit eivät jätä tulkinnan varaa. Sauli Niinistön mukaan koko Euroopan turvallisuustilanne on nyt muuttunut ja uhka on uudella tasolla. Sotilaallista uhkaa ei nähdä, mutta sitä suoremmin viitataan muihin hybridivaikuttamisen keinoihin.

Ilmassa on tuhat kysymystä. Mikä muu osa infraa on vaarassa? Miten hyvin keskeiset meri- ja muut kaapeliyhteydet on turvattu? Energiaa ei enää koskaan saada Nord Stream-putkia pitkin, mutta miten käy muulle kriittiselle energiaverkostolle? Entä tietoliikenne ja sen kulkuun liittyvät satelliitit?

Vauhdikkaimmat kysymykset liittyvät jo ydinaseen käyttöön, jota presidentti Putinkin väläytteli jo keväällä.

Kaikenlainen hämmennys ja hysteria ovat juuri sitä, mitä Putin haluaa nyt levittää länteen. Jokaisen on hyvä ymmärtää, ettei nyt ole paras aika viritellä niitä pahimpia kauhuskenaarioita tai levittää kaikkia eteen osuvia some-kommentteja.

Jos jotenkin haluaa toimia, voi vaikka keskittyä oman energiankäytön minimoimiseen. Se on iso kansallinen ponnistus tänä talvena.

Lännen päättäjien puolestaan on syytä pitää katse tiukasti Ukrainassa. Koko oudon räjähdysepisodin ei pidä sumentaa sitä tosiasiaa, että Ukrainan ja myös Venäjän kohtalo ratkaistaan raa´assa sodassa, joka uhkaa pitkittyä.

Putin on maalannut itsensä nurkkaan ja on arvaamaton. On mahdollista, että jotain yllättävää on tulossa – mutta mahdollista on, että Nord Stream-episodin ainoa seuraus on lännen hermostuminen ja voimavarojen käyttäminen ylimitoitettuihin varotoimiin.