Saksassa vihreiden kannatus on ollut pitkään kasvussa. Erityisesti talousministeri Robert Habeckin henkilökohtainen suosio on ollut vahva. Saksalaista mediaa seuraamalla on tänä vuonna tullut kuva Habeckista poliitikkona, joka on tehnyt töitä täysillä ongelmien ratkaisemiseksi, samalla kun liittokansleri Olof Scholzista on näyttäytynyt johtajana, joka ei oikein puhu eikä tee päätöksiä senkään vertaa.
Syyskuun aikana tilanne on kuitenkin muuttunut. Energiakriisin ratkaisuyritykset ovat suututtaneet monet: toiset ovat suuttuneet päätöksistä, toiset päätösten tekemättömyydestä. Vihreiden kannatus on kesän huippuluvuista laskenut selvästi ja on nyt eri kyselyiden mukaan noin 20 prosentin tuntumassa. Kannatusta ovat vastaavasti saaneet lisää kristillisdemokaatit, sosialidemokraatit ja oikeistopopulistinen AfD.
”Vihreät olivat saaneet uusia kannattajia useista puolueista. He olivat hyötyneet sosialidemokraattien heikkoudesta sekä selvistä kannanotoista Ukraina-politiikassa”, kertoo professori Hubert Kleinert Ukrainan sodan alusta alkanutta kannatuksen nousua.
Kleinert tuntee Saksan vihreät. Hän oli yksi puolueen perustajista vuoden 1980 puoluekokouksessa Länsi-Saksan Karlsruhessa. Kolme vuotta myöhemmin hän nousi yhtenä ensimmäisistä vihreistä parlamentaarikoksi liittopäiville. Häntä on pidetty yhtenä puolueen alkuaikojen keskeisistä ajattelijoista. Nykyään hän toimii viestinnän ja yhteiskuntatieteiden professorina Hessenin poliisi- ja hallintokorkeakoulussa Giessenissä.
Paljon riippuu energiapolitiikan tulevaisuudesta
Habeck on kyselyiden mukaan edelleen Saksan suosituin poliitikko. Syyskuun aikana hänen musertava etumatkansa Saksan muihin kärkipoliitikkoihin on kuitenkin sulanut. Yhtä lailla kyselyiden mukaan vihreitä on kesällä pidetty pitkään osaavimpana puolueena. Nyt tämä käsitys on vähentynyt niin, että vihreät ovat suurin piirtein samalla tasolla seuraavan ryhmän, kristillisdemokraattien, kanssa.
”Tuleva vaalimenestys riippuu paljon siitä, miten Habeck onnistuu selvittämään energiakriisiä. Tällä hetkellä näyttää todennäköisemmältä, että hän menettää uskottavuuttaan sen takia”, Kleinert jatkaa.
Vihreät on joutunut syömään useita periaatteitaan, koska puolue on nyt hallituksessa hyvin poikkeuksellisena aikana.
Vihreät on joutunut syömään useita periaatteitaan, koska puolue on nyt hallituksessa hyvin poikkeuksellisena aikana. Saksan vihreissä on vuosikymmeniä elänyt vahvana ympäristönsuojelun rinnalla usko pasifismiin ja ydinvoiman vastaisuus.
”Useimmilla riittää ymmärrystä. Tämä pätee erityisesti aseiden toimittamiseen Ukrainaan ja Ukrainan aseelliseen tukemiseen. Ydinvoiman kohdalla osittaiset käännökset tekevät kipeämpää”, Kleinert kertoo.
Itse asiassa tällä hetkellä kaikkien puolueiden kannattajista vihreät äänestäjät tukevat voimakkaimmin apua Ukrainaan. Esimerkiksi tuoreen RTL/ntv-trendbarometrin mukaan kaikista saksalaisista vähemmistö, 38 prosenttia, kannattaa Leopard-taistelupanssarivaunujen toimittamista Ukrainaan. 53 prosentin enemmistö vastustaa sitä. Sen sijaan vihreiden kannattajista enemmistö, 59 prosenttia, vaatii taistelupanssarivaunuja Saksasta Ukrainaan.
Ydinvoimakompromissi oli vaikea pala
Ydinvoiman osalta tasapainoillaan puolueen sisällä tarkemmin. Habeck ilmoitti syyskuun lopussa, että kahta eteläsaksalaista ydinvoimalaa ei suljeta joulukuun lopussa suunnitellusti, vaan ne otetaan varakäyttöön: niitä käytetään vuodenvaihteen jälkeen vain, jos sähköpula uhkaa. Tämän ilmoituksen jälkeen vihreiden johtopoliitikot huokaisivat helpotuksesta. Tämän kompromissin sijaan Saksan vihreät olisivat voineet joutua antamaan periksi ydinvoimavastaisuudestaan enemmänkin.
Sen sijaan äänestäjien joukossa tilanne on jakautuneempi. Tutkimusryhmä Wahlenin kyselyssä vain 32 prosenttia kaikista äänestäjistä kannattaa kompromissia. 12 prosenttia on sitä mieltä, että kaikki ydinvoimalat pitäisi aiemmin sovitun mukaisesti sulkea vuodenvaihteessa, kun taas saksalaisten enemmistö, 54 prosenttia, haluaa ydinvoimaloiden olevan käytössä huhtikuun 2023 jälkeen. Vihreiden kannattajista 55 prosentin enemmistö kannattaa Habeckin suunnitelmaa, mikä tarkoittaa, että vihreidenkin kannattajista moni olisi eri mieltä suuntaan tai toiseen.
Ydinvoiman suhteen voi vielä tulla muutoksia. Ydinvoimalat omistava yhtiö ilmoitti heti Habeckin päätöksen jälkeen, etteivät voimalat teknisesti sovellu siihen, että niitä otetaan käyttöön ja poistetaan käytöstä aina tarpeen mukaan.
Vihreät oli oppositiossa, kun Angela Merkelin johtama kristillisdemokraattinen hallitus päätti sulkea Saksan ydinvoimalat vuoden 2022 loppuun mennessä.
Vihreät on ollut Saksan hallituksessa kerran aiemmin, vuosina 1998-2005 sosialidemokraattien johtamassa koalitiossa vuosina. Sen sijaan puolue oli oppositiossa, kun Angela Merkelin johtama kristillisdemokraattinen hallitus päätti vuoden 2011 Fukushiman onnettomuuden jälkeen sulkea Saksan ydinvoimalat vuoden 2022 loppuun mennessä. Ydinvoimaloiden sulkemisen puolesta äänestivät silloin liittopäivillä lähes kaikki eri puolueiden parlamentaarikot, 513 yhteensä 600:sta.
Menestyvien alueiden puolue
Viime liittopäivävaaleissa vihreät sai 14,8 prosenttia kaikille maassa eri puolueille annetuista äänistä. Vaikka nykyinen Saksan vihreä puolue Bündnis 90/Die Grünen on syntynyt virallisesti Itä-Saksan Bündnis 90:n ja Länsi-Saksan Die Grünenin yhdistyessä tasa-arvoisesti vuonna 1993, vihreiden kannatus vaihtelee Saksassa hyvin paljon ilmansuunnittain. Vihreät on vahvoja Saksan läntisissä osavaltioissa. Entisen Itä-Saksan osavaltioissa kannatus on murto-osa läntisestä tasosta.
Vihreät on vahvoja Saksan läntisissä osavaltioissa. Entisen Itä-Saksan osavaltioissa kannatus on murto-osa läntisestä tasosta.
Saksan vaalijärjestelmä on poikkeuksellisen monimutkainen. Äänestäjät antavat liittopäivävaaleissa kaksi ääntä: ensimmäisellä äänellä äänestetään paikallista ehdokasta ja toisella puoluetta. Ihmiset voivat antaa nämä äänet eri puolueille, joten äänten puolueosuudet voivat vertailuissa vaihdella. Ääniä laskettaessa ykkös- ja kakkosäänten tulokset vaikuttavat toisiinsa niin, että liittopäiville pääsevien parlamentaarikkojen määrä selviää vasta vaalien jälkeen, kun kaikki ykkös- ja kakkosäänet on laskettu.
Itä jakautuu vihreiden edessä
Tarkempi tutustuminen itäisen Saksan vaalituloksiin kuntatasolla näyttää erityisen suuren jakautumisen osavaltioiden sisällä. Vaikka itäiset osavaltiot ovat keskimäärin vihreille hyvin vähä-äänisiä, Itä-Saksan suuret ja menestyvät kaupungit, kuten Dresden ja Leipzig, äänestävät vihreät alueellaan suurimpien puolueiden joukkoon. Esimerkiksi Leipzig on monena vuotena ollut koko Saksan nopeimmin kasvava suuri kaupunki, johon on muuttanut uusien hyvien työpaikkojen perässä runsaasti nuoria ihmisiä eri puolilta Saksaa ja myös ulkomailta.
Sen sijaan menestyvien Itä-Saksan kaupunkien ympärillä pikkukaupungeissa ja maaseudulla vihreitä kohtaan ollaan erittäin tiukkoja. Näiltä alueilta nuoret ovat suurin joukoin muuttaneet Saksan yhdistymisen jälkeisinä vuosikymmeninä entiseen Länsi-Saksaan tai Itä-Saksan kasvukaupunkeihin, koska työpaikkoja on selvästi vähemmän ja monilla paikoilla henkinen ilmapiiri tuntuu synkältä. Nämä väestökadosta kärsivät alueet olivat ennen laitavasemmiston tukialueita, mutta nyt äänestävät murskaluvuin AfD:tä.
Edit 30.9. 15:13 Lisätty vihreiden hallitusvuodet 1998-2005.
0 kommenttia