Hanna Halmeenpää: Pro Hanhikivi oli kansalaisvaikuttamisen tohtorin tutkinto

Ympäristöasioiden puolestapuhujana ja ydinvoiman vastustajana tunnettu Hanna Halmeenpää on jo keitetty monissa liemissä. Hän nousi vuonna 2015 eduskuntaan pitkälti ydinvoimalan rakentamista vastustaneen Pro Hanhikivi -yhdistyksen riveistä. Biologian ja maantieteen lehtorina toiminut Halmeenpää kuului liikkeen näkyvimpiin toimijoihin. 

Pyhäjoelle suunniteltu laajaa kansalaisvastustusta kohdannut Hanhikiven ydinvoimalahanke keskeytettiin tämän vuoden helmikuussa muun muassa Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyksen takia.

”Pro Hanhikivi -yhdistyksessä teimme hyvin organisoitua ja lähes ammattimaista työtä pääasiassa kirjoituspöydän ääressä, hankkeen kuulemisprosesseissa, oikeusasteissa ja median välityksellä, mutta emme juurikaan esimerkiksi mielenosoituksin. Se prosessi kesti kaikkiaan 15 vuotta ja oli todella kova. Olen tavannut sanoa, että jos kansalaisvaikuttamisesta saisi arvosanoja, niin siinä tuli suoritettua vähintään tohtorin tutkinto”, Halmeenpää nauraa.

”Totuin sietämään monenlaista palautetta.”

Hanna Halmeenpää toimi 2015–2019 vihreiden kansanedustajana ja varapuheenjohtajana sekä Kalajoen kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2008. Hän on myös nykyinen europarlamentin varajäsen. Eduskunnassa työtehtäviin kuuluivat muun muassa maa- ja metsätalousvaliokunta, jossa ympäristönäkökohdat tunnetusti saavat usein kylmää kyytiä valiokunnan enemmistöltä.

”On pyrittävä kohtuutalouteen”

Hanna Halmeenpää kertoo ihailevansa vihreiden jämäköitä ministereitä. Hänestä vihreiden notkahtanut kannatus johtuu pääasiassa hallitusvastuusta.

”Kaikkia tavoitteita ei voi saada hallituksessa läpi, vaan on tehtävä kompromisseja. Se on tähän parlamentaariseen järjestelmään kuuluva asia.”

Halmeenpäälle vihreiden lientynyt ydinvoimakanta on kuitenkin pettymys. Vihreät korostavat nyt energiantuotannon vähäpäästöisyyttä eivätkä kategorisesti sulje mitään keinoa – siis ydinvoimaakaan – pois.

”En ole koskaan lukenut ydinvoiman tuotantoa kestävään energiapalettiin. Ydinvoima ei ole ympäristöllisesti kestävää millään aspektilla mitattuna.”

Ydinvoiman haitoiksi Halmeenpää lukee muun muassa uraanikaivosten ympäristöhaitat, voimaloiden vesistöjä lämmittävät ja rehevöittävät lauhdevedet sekä ainoastaan näennäisesti ratkaistun ydinjätejäteongelman. Myös suurimittainen ydinvoimalaonnettomuus on Halmeenpään mukaan aina mahdollinen, vaikka tämä asia ei ole ollut hänen ykkössyynsä ydinvoiman vastustamiseen.

”Ei voi sulkea pois myöskään ydinenergiatuotannon ja ydinaseiden välistä yhteyttä, joka on kiistaton.”

Halmeenpää myöntää, että haitatonta energiantuotannon muotoa ei ole olemassa. Siksi hänen mukaansa on pyrittävä energiatehokkuuteen, energiaomavaraisuuteen, hajautettuun uusiutuvan energian tuotantoon ja vähennettävä energian käyttöä.

”Jatkuvan kasvun periaate on hylättävä ja pyrittävä kohtuutalouteen.”

Kortti, joka oli katsottava

Eduskunnan Halmeenpää jätti yhden kauden jälkeen vuonna perhesyiden takia, erityisesti välttääkseen runsasta matkustelua. Jos hänet olisi valittu Euroopan parlamenttiin, koko perhe olisi muuttanut mukana.

Halmeenpää on suomalaisittain katsottuna suurperheen äiti: perheessä on neljä alle 18-vuotiasta lasta.

”Meilläpäin tosin tavataan sanoa, että se on hyvä alku”, Halmeenpää nauraa.

Halmeenpää toimii vuoden vaihteeseen saakka Finnish Consulting Groupin (FCG) ympäristökonsultoinnin projektipäällikkönä. Tämän jälkeen hän aloittaa Suomen luonnonsuojeluliiton (Sll) hallituksen puheenjohtajana. Sll on Suomen vanhin valtakunnallinen luonnonsuojelujärjestö, jolla on 150 paikallisyhdistystä.

Halmeenpää ei etsinyt töitä ja yllättyi, kun häntä pyydettiin liiton puheenjohtajakandidaatiksi. Hän kertoo myös olleensa erittäin otettu.

”Mietin pitkään, koska olin alkuvuodesta aloittanut FCG:ssä. Mutta sitten kypsyin ajatukseen, koska olen koko ikäni halunnut toimia luonnon ja ympäristön puolustamiseksi. Mietin, että hitsi, olen tyhmä, jos en katso tätä korttia.”

Halmeenpää päihitti Sll:n liittovaltuuston kokouksessa pidetyssä äänestyksessä kaksi muuta ehdokasta. Hän kertoo arvostavansa ympäristöjärjestöjen tekemää poliittista vaikuttamistyötä ja pitävänsä sitä elintärkeänä.

”Ne ovat ainoita järjestöjä, joilla luonto ja ympäristö ovat agendan keskipisteessä.”

”Kokoava luontolaki tarpeen”

Tässä vaiheessa Halmeenpäältä on vielä turha kysellä hänen suunnitelmiaan mahdollisesta luonnonsuojeluliiton organisaation kehittämisestä tai tulevan puheenjohtajuuskauden tavoitteista.

”Minulla ei ole ajatuksia, jotka poikkeaisivat liiton nykyisistä linjauksista. Lähden tulevaan työhön nöyrin ja avoimin mielin.”

Tulevien eduskuntavaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan Halmeenpäällä kuitenkin on muutama ehdotus tarjolla. Ensimmäinen on luontolain säätäminen.

”Luontokato on kiihtynyt eikä nykyinen pirstaleinen lainsäädäntö näytä turvaavan luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Tuntuu, että kokonaisuudessaan luontoa ja ympäristöä koskeva lainsäädäntö on sisäisesti ristiriitainen ja kaipaisi synkronisointia. Tarvitaan erityinen kokoava luontolaki.”

Toinen asiakohta kuuluu ikuisuusasioiden joukkoon. Se koskee Metsähallituksen tulostavoitteiden kohtuullistamista, josta on keskusteltu vuosikaudet. 

”Valtion metsien hakkuita on vähennettävä metsäluonnon suojelemiseksi. Tätä mieltä on kyselyjen mukaan myös enemmistö suomalaisista.”

Kolmas asia on nykyisessä hallitusohjelmassa oleva kohta, joka kuuluu seuraavasti: ”Päivitetään vesilaki ulottamaan kalatalousvelvoitteet niin sanottuihin nollavelvoitelaitoksiin.” 

Vaelluskalojen ja muun virtavesiluonnon pelastamiseksi sorvatun kohdan toteutus näyttää lykkääntyvän seuraavalle hallituskaudelle.

”Vanhoille vesivoimalaitoksille on ehdottomasti asetettava kalataloudelliset velvoitteet ja olemassa olevia velvoitteita on päivitettävä, mikä on nykyisen vesilain mukaisesti jo käynnistynytkin. Nykyinen tilanne ei vielä ole kaikilta osin EU:n vesipuitedirektiivin mukainen.”