Metsäkeskustelussa on tänä syksynä useampi ulottuvuus. Maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten laatima metsästrategialuonnos on lähtenyt lausunnolle raakileena ilman koko hallituksen hyväksymisleimaa.
Odotettavissa on kipakkaa kommentointia, sillä kansallinen metsästrategia-luonnoksen pitäisi viitoittaa tietä vuoteen 2035 asti. Sopivasti siitä kuitenkin puuttuvat niin hakkuutavoitteet kuin metsähoidolliset ohjeistuksetkin. Yhä useampi taho – MTK:n, MMM:n ja metsäyhtiöiden ulkopuolella – vaatii muun muassa avohakkuiden lopettamista.
Tänä vuonna on paljastunut metsien muuttuminen hiilinieluista päästölähteiksi ja metsänhoidon aiheuttama metsäluonnon yksipuolistuminen on ollut nähtävissä jo vuosikymmeniä. Metsiä yksinkertaisesti hakataan liikaa ja yksilajiset talousmetsät, puupellot, eivät pidä yllä biodiversiteettiä. Koko maailmassa on meneillään kuudes sukupuuttoaalto ja tämä koskee myös Suomea.
EU ei saisi puuttua metsiin
Jos on kansallinen taso tukala, niin paljon melua ovat aiheuttaneet myös EU:sta tulevat metsänhoitoon puuttuvat esitykset. Melun keskeltä kuuluu muun muassa, miten EU ei ymmärrä mitään metsistä toisin kuin Suomi. Suomalaista metsänomistajaa ei saa Brysselistä komentaa. Jne.
Euroopan komission kesäkuussa annettu esitys koskee luontotyyppien ennallistamista. Muutama päivä sitten kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen nosti esityksen tapetille haukkuen hallituksen kykyä ”ajaa Suomen etua”.
Suomen etu on kuitenkin monta asiaa. Ajetaanko metsäluonnon, metsänomistajien, sahojen, muun metsäteollisuuden, metsäsijoituksia tehneiden vai kenties kiinalaisten sellunostajien asiaa?
Metsäluontotyypeistä on 76 prosenttia vaarantuneita ja 21 prosenttia silmälläpidettäviä. WWF:n toiminnanjohtaja Liisa Rohwederin mielestä tämä on hälyyttävää, ja hän toivoo sekä EU:n vahvaa ennallistamislakia että EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanoa. Rohweder osoitti sanansa etenkin Henna Virkkuselle.
Elokapina puolestaan osoitti sanansa metsäyhtiöille. Pari päivää sitten järjestön aktiivit osoittivat mieltään UPM:n, Metsä Groupin ja Stora Enson pääkonttoreilla Suomessa. Elokapina vaatii hakkuiden rajoittamista ja puunkäytön supistamista kunnes 30 prosenttia metsistä ja kaikki viimeiset luonnonmetsät on suojeltu.
Elokapinalaisia on ollut myös Kemissä estämässä Metsä Groupin sellutehtaan rakennustyömaan liikennettä.
Hakkuita on vähennettävä
EU:n ehdottama luonnon tilan parantaminen maksaisi Suomelle arviolta 930 miljoonaa euroa vuodessa eli 0,4 prosenttia bkt:sta. Tällä hetkellä luonnonsuojelun rahoitus on tästä murto-osa, ehkä promille bkt:sta. Summasta ehkä puolet kuluisi sisävesien kohentamiseen – siis järvien, jokien ja purojen – ja viidennes metsiin sekä vajaa viidennes turvemaiden ennallistamiseen.
Miten nykyinen hallitus vie luonnonsuojelua tältä osin eteenpäin jää nähtäväksi. Ohjelmatasolla hiilinielut ja monimuotoisuus ovat esillä, mutta vihreät ministerit ovat kerran jos toisenkin nähneet hallituskumppanien repeävän yhteisestä linjasta.
Esimerkiksi kesällä 2021 nousi kohu keskustaministerien metsälobbauksesta Brysselissä ja keväällä 2021 pääministeri Sanna Marin ja Ruotsin silloinen pääministeri Stefan Löfven lähettivät Euroopan komission puheenjohtajalle oman lobbauskirjeensä. Vuoden 2021 kiistat koskivat niin sanottua taksonomiaesitystä, joka vaikutti luontoystävällisen metsänhoidon asemaan sijoituskohteena.
Vaikka toimenpiteet tuntuvat hintavilta, niin luontokadon eteneminen vasta kallista onkin.
Ympäristöministeri Maria Ohisalo kirjoittaa kolumnissaan 10.10. että hallitus suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen. Esitys vastaa hyvin pitkälti vihreiden tavoitteita luontokadon pysäyttämisestä. Vaikka toimenpiteet tuntuvat hintavilta, niin luontokadon eteneminen vasta kallista onkin.
Alan keskeiset tutkijat arvioivat, että metsien kasvu hiipuu useiksi vuosikymmeniksi. Samaan aikaan painaa päälle ilmastomuutos ja luontokato. On uskallettava sanoa ääneen, suureen ääneen, että hakkuita on vähennettävä ja ryhdyttävä rivakasti miettimään sopeutumiskeinoja.
0 kommenttia