COP27: Rahaa tarvitaan nyt paljon ja kohta vielä enemmän

Viime vuoden ilmastokokous pidettiin Britanniassa, Glasgow´ssa, ja sen saavutuksia pidettiin vähäisinä. Erityisen pettyneitä oltiin viime hetken vääntöön, jossa loppulausuman hiilen käytön lopettaminen laimeni muotoon vähentäminen. Hyvä kuitenkin on, että kokouksessa sovitusti ollaan jälleen koolla, sillä päästöjen kehitys ei anna armoa. Jokainen vuosi on käytettävä hyväksi, myös kansainvälisissä neuvotteluissa.  

Pariisin sopimuksen tavoite 1,5 asteen lämpenemisestä ei ole enää mahdollista saavuttaa, mutta kaksi astetta vielä on. Näin arvioi muun muassa Maailman ilmatieteen laitoksen pääsihteeri Petteri Taalas maanantaina Suomen YK-liiton tilaisuudessa.

Venäjä sekoitti pakan

Glasgow´n tunnelmissa oli vuosi sitten paitsi ilmastohuolta myös helpotusta: pandemia vetää viimeisiään ja nyt voimme taas keskittyä ilmastokysymyksiin. Toisin kävi. Venäjän sota Ukrainassa on muuttanut näkymiä dramaattisella tavalla. Turvallisuuspolitiikka on vahvasti päättäjien agendalla ja Nato on kokenut renessanssin. Maailmantalouden näkymät ovat epävarmat, inflaatio kiihtyy ja korot nousevat. Eurooppalaisten, etenkin talousveturi Saksan, energiansaanti on kriisissä, kun on irrottauduttu Venäjän maakaasusta.

Venäjän aiheuttama tilanne vauhdittaa vihreää siirtymää EU-maissa, mutta lisää myös hiilen käyttöä, ainakin tilapäisesti.

Samaan aikaan ilmastonmuutoksen mittarit näyttävät punaista. Ennätyksellisen pitkät ja aikaistuneet tai myöhentyneet kuumuus- ja kuivuusjaksot, hirmumyrskyt ja tulvat koettelevat maailmaa Pakistanista Kaliforniaan ja Saksasta Australiaan. Yksi isoista huolista on metaani. Maailman metaanipäästöt kasvoivat viime vuonna enemmän kuin 40 vuoteen.

Rahat jääneet saamatta

Etelä-Amerikka, Afrikka ja osa Aasiaa kohtaavat ilmaston lämpenemisen muita kovemmin. Näillä alueilla se ei tarkoita vähittäistä sopeutumista vähän toisenlaiseen maailmaan vaan tulvia tai kuivuutta, jotka tuhoavat kodit, sadot, elämän edellytykset ja tappavat ihmisiä nälkään.

Ei siis ihme, että Egyptissä vaaditaan lisää rahaa rikkailta mailta köyhemmille. Tukea on pyydetty ja luvattu aiemminkin, mutta rahaa ei ole löytynyt. Jo vuonna 2009 rikkaimmat maat lupasivat 100 miljardin dollarin vuosittaista tukea vuoteen 2020 mennessä. Tälle tasolle ei ole päästy vieläkään.

Tämän lisäksi on tarkoitus keskustella jälleen muun muassa yhteisestä vahingonkorvausvastuusta eli menetykset ja vahingot -rahastosta. Esimerkiksi meren pinnan nousu hukuttaa kokonaisia saarivaltioita ennen pitkää. Aihe nousi vahvasti pöydälle jo Bonnin ilmastokeskusteluissa viime kesäkuussa.

Nyt keskustellaan paitsi siitä, miten pitäisi estää lämpenemistä ja sopeutua siihen myös siitä, kuka maksaa.

Kuka maksaa ja kenelle?

Vauraat länsimaat eivät juuri tänä vuonna tunne itseään kovin vauraiksi kriisien ja epävarmuuden keskellä. Länsimaissa pohditaan varmasti myös sitä, kenelle rahoja ollaan maksamassa.

Egypti on yksi esimerkki, joka ei houkuttele. Abdel Fatah al-Sisin johtamat sotilaat ottivat maassa vallan jo lähes kymmenen vuotta sitten. Maa ei ole demokratia eikä oikeusvaltio, eikä Sisi kunnioita ihmisoikeuksia. Sisi on rakennuttanut köyhään maahansa parikymmentä uutta vankilaa, joissa viruu arviolta kymmeniä tuhansia poliittisia vankeja.

Amnesty Internationalin Egypti-raportti on karua luettavaa.

Mutta mitä tekemistä ihmisoikeuksilla on ilmastonmuutoksen kanssa? Egyptissä on luvallista puhua vaikkapa kiertotaloudesta, mutta ei vaikkapa turismiin, yritystoimintaan tai maatalouteen liittyvistä ympäristöongelmista. Myöskään tutkimus ei ole vapaata, eivätkä ympäristön tilaa kuvaavat mittarit julkisia.

Naomi Klein kirjoittaa Guardian-lehdessä kriittisen esseen Egyptin tilanteesta. Presidentti Sisin kädet ovat veressä, mutta näihin käsiin – ja hänen lähipiirilleen – pitäisi antaa dollareita ilmastonmuutoksen nimissä.

Sama veristen käsien ongelma on vaikkapa Brasiliassa, Filippiineillä ja Pakistanissa. Demokratiat ja oikeusvaltiot eivät ole kehittyvien maiden avainsanoja.

Suomalaiset ympäristö-, ihmisoikeus- ja kehitysjärjestöt julkaisivat tänään yhteisen kannanoton COP27:stä. Järjestöt vaativat yhteistuumin ilmastotoimia ja niiden toteuttamista ihmisoikeuksia kunnioittaen ja eriarvoisuutta vähentäen.

“Tieteen valossa on selvää, ettei yhteenkään uuteen öljy-, kaasu- tai hiilihankkeeseen tule enää investoida, vaan rahavirrat pitää kääntää ongelmista ratkaisuihin. Lisäksi jo olemassa olevan fossiili-infrastruktuurin käytöstä on luovuttava suunniteltua nopeammin”, sanoo Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen tiedotteessa.

Järjestöt kiinnittävät huomiota myös ruokajärjestelmän vahvistamiseen, maataloudesta elantonsa saavien naisten ja pienviljelijöiden toimeentuloon ja biodiversiteettirahoitukseen.

YK:n ilmastokokous Egyptin Sharm El Sheikhissä 6.–18.11.