Pölyttäjäkato pahenee, mutta moni EU-maa vastustaa torjunta-aineiden rajoituksia

Pölyttäjät ovat yhä pahemmin uhanalaisia, mutta useassa EU-maassa kannetaan suurempaa huolta lähivuosien satonäkymistä kuin tulevaisuuden ruuantuotannosta. Ukrainan sodan aiheuttama ruuan hinnan nousu ja lannoitepula ovat saaneet viljelijät ja kemianyhtiöt takajaloilleen. Juuri nyt ei ole niiden mielestä varaa vähentää torjunta-aineiden käyttöä.

EU:n komissio on esittänyt kaikista vaarallisimpien torjunta-aineiden käytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi torjunta-aineiden käyttö olisi kokonaan kielletty herkillä alueilla kuten kaupunkien viheralueilla, kävelyreiteillä ja suojelualueilla.

Suomessa maataloustuottajat ja ainakin europarlamentaarikot Petri Sarvamaa (kok.) ja Elsi Katainen (kesk.) ovat lytänneet esityksen. Näkemyksiä perustellaan sillä, että Suomi on jo vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä. Moneen muuhun maahan verrattuna Suomessa käytetään vähän torjunta-aineita. 

Suomessa käytettävistä kasvinsuojeluaineista 75 prosenttia on ureaa, jolla torjutaan juurikääpää havumetsissä. Laki edellyttää juurikäävän torjuntaa, ja lievästi myrkyllinen urea on ollut yleisin menetelmä. Vaihtoehtoja on kuitenkin olemassa. Luonnonvarakeskus etsii kaupallistajaa kehittämälleen biologiselle torjuntamenetelmälle.

Vähemmän, mutta myrkyllisempää

Totta on, että Suomessa kasvinsuojeluaineita käytetään vähemmän kuin monissa Euroopan maissa. Kasvinsuojeluaineita suurempi ongelma pölyttäjille meillä ja maailmalla on elinympäristön muutokset. Toisaalta käyttö voi Suomessakin joskus olla runsasta esimerkiksi rypsin, kaalin tai sokerijuurikkaan viljelyssä.

Uusien tutkimusten mukaan torjunta-aineiden käyttömäärät ei kerro koko totuutta. Science-lehdessä julkaistussa Koblenzin yliopiston tutkimuksessa havaittiin haittojen luonnolle olevan suurempia, vaikka torjunta-aineita kylvettiin vähemmän. Torjunta-aineista oli tullut entistä myrkyllisempiä.

Tieto kasvinsuojeluaineiden vaikutuksista luonnonvaraisiin hyönteisiin on yhä puutteellista. Esimerkiksi kun uusien kasvinsuojeluaineiden riskejä arvioidaan, ei vaikutuksia luonnonvaraisiin pölyttäjiin tarvitse selvittää. Huomioon otetaan vain vaikutukset tarhamehiläiseen.

“Riskinarviointi keskittyy suoraan kuolleisuuteen eikä huomioi hitaasti eteneviä tai epäsuoria populaatiotason haittavaikutuksia”, todetaan Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä “Pölyttäjien tila Suomessa” 

Yhteisvaikutuksista vähän tietoa

Luonnosta ravintoa hakevat hyönteiset voivat altistua useille kasvinsuojeluaineille, mutta yhteisvaikutuksista ei tiedetä riittävästi. Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä pidetään todennäköisenä, että kasvinsuojeluaineiden haittoja luonnonvaraisille pölyttäjille aliarvioidaan.

Rikkakasvien torjuntaan laajasti käytetyn glyfosaatin haitoista on kiistelty pitkään, eikä loppua näy. Tutkimuksilla on kuitenkin pystytty varmistamaan, että aine heikentää tarhamehiläisten oppimiskykyä.  Saksa ja Itävalta ovat kieltäneet glyfosaatin käytön. EU:ssa aineen myyntilupa on voimassa joulukuun puoliväliin, mutta vääntö luvan uusimisesta jatkuu.

Lisäselvityksiä ja lievennyksiä

Komission esityksestä torjunta-aineiden vähentämiseksi on väännetty pitkään. Syksyllä kymmenen maatalousministeriä pyysi komission esitykseen lisäselvityksiä. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) mukaan Suomi ei aikataulusyistä ollut mukana, mutta tekee tiivistä yhteistyötä selvityksiä vaatineen ryhmän kanssa.

Jos esitys jumittuu EU:n koneistoon, mahdollista on, että päätöstä torjunta-aineiden vähentämiseksi ei saada aikaan ennen vuotta 2024, jolloin nykyisen komission toimintakausi loppuu. 

Politico-lehden mukaan komissio olisi suostuvainen lievennyksiin.

Komissio olisi valmis luopumaan esimerkiksi torjunta-aineiden täydellisestä kiellosta herkillä alueilla. Niillä voitaisiin sallia vähäriskisten torjunta-aineiden käyttö. Käytännössä herkillä alueilla voitaisiin käyttää hyvin monenlaisia kasvinsuojeluaineita.

Lievennykset ja viivyttelyt ovat hermostuttavat kansalaisjärjestöjä. Politicon mukaan ainakin 29 ympäristö- ja terveysalan kansalaisjärjestöä on vedonnut poliitikkoihin, jotta he hyväksyisivät komission esityksen viivyttelemättä.

Kansalaisjärjestöjen kirjeessä todetaan, että Ukrainan sota ei uhkaa Euroopan ruokaturvallisuutta. Sen sijaan torjunta-aineiden massiivinen käyttö vaarantaa ihmisten terveyden ja luonnon monimuotoisuuden.