Osinkoverotuksesta porkkanaa tuotekehitykseen ja vihreään siirtymään

Valtiovarainministeriö luki loppuvuonna taas perinteiset madonluvut päättäjien pureskeltavaksi. Säästöjä on yleensä haettu sosiaalietuuksista ja yritystuista. Tulopuolella on useimmiten keskitytty työllisyyden parantamiseen, mutta keskusteluun ovat nousseet myös veronkorotukset.

3.1.2023 | Puheenvuoro

Kuva: Pexels

Mistä säästöjä sitten pitäisi hakea? Entinen Valtionvarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki on peräänkuuluttanut rakenneuudistuksia. Niitä tämäkin hallitus teki, mutta liian moni jäi tekemättä, kuten kiinteistöverouudistus, jota on odotettu pitkään ja kipeästi. Nykylainsäädäntö ei vastaa tätä päivää ja kuormittaa turhaan oikeuslaitosta. 

Meiltä löytyy suomettuneita rakenteita, jotka estävät talouden uudistumisen ja pahimmillaan haittaavat taloutta ja lisäävät varallisuuserojen kasvua. Yksi suomettunut rakenne on listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus on Suomessa ainutta laatuaan koko Euroopassa. Jos tämä olisi erinomainen ratkaisu, voisi kuvitella, että vähintään Ruotsi olisi kopioinut mallimme. Ruotsi ei ole näin tehnyt. Ruotsissa osinkoverotus on kireämpää kuin Suomessa, mutta talous  porskuttaa paremmin kuin Suomessa.  

Ruotsissa osinkoverotus on kireämpää kuin Suomessa, mutta talous  porskuttaa paremmin kuin Suomessa.  

Suomessa jaetaan veroporkkanoita niille, jotka sijoittavat seiniin, mutta rangaistaan immateriaalioikeuksiin sijoittamisesta. Listaamattomien yhtiöiden huojennettu osinko on sidottu yrityksen nettovararallisuuteen, mutta immateriaalioikeudet ja T&K-panostukset vähennetään pois verotuksen nettovarallisuutta laskettaessa. Toisin sanoen kannattaa perustaa osakeyhtiö ja ostaa yhtiön nimiin sijoitusasuntoja parhailta paikoilta, jotta saa oman verotuksensa kevennettyä. Jos käytät aikasi koodin kirjoittamiseen, jolla voi ratkaista vaikkapa ilmastonmuutoksen, sillä ei ainakaan verotus kevene. 

Suomen olisi aika jättää suomettunut listaamattomien yhtiöiden osinkoveromalli ja siirtyä samalle vuosituhannelle muiden Euroopan maiden kanssa. Missään muussa Euroopan maassa osinkoverotus ei ole sidottu yrityksen nettovarallisuuteen. Verotuksessa pitäisi pyrkiä neutraalin kohteluun, joka ei kannusta seiniin sijoittamiseen. Ruotsissa palvelualat ovat kehityksessä Suomea kymmenen vuotta edellä. Siellä verotus kohtelee tasaveroisesti palvelualan yrityksiä ja teollisuutta, toisin kuin Suomessa. 

Vihreää siirtymää ei tehdä, jos verottaja rankaisee siirtymässä tarvittavia palvelualan yrityksiä.

Vihreää siirtymää ei tehdä, jos verottaja rankaisee siirtymässä tarvittavia palvelualan yrityksiä. Lisäksi kevyemmän verotuksen perässä tehty asuntoshoppailu lisää varallisuuseroja, kun nuoret ensiasunnon ostajat jäävät nuolemaan näppejään asuntokaupoilla. Yhteiskunnan pitäisi palkita yrittämisestä ja riskinotosta, kun siinä onnistutaan. Tuotekehityskulut ovat osa riskinottoa, ja osinko on monelle palkinto riskistä. Nyt tuotekehityskulut ennemmin nostavat maksettavia veroja, mikäli osakkaat nostavat osinkoa. 

Suomi tarvitsee kipeästi verotuloja, työpaikkoja ja yrittäjiä sekä uusia innovaatioita. Suomi ei hyödy mitään siitä, että yritykset sitovat rahansa seiniin, jotka syövät luonnonvaroja. Muutetaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus vihreää siirtymää tukevaksi, poistetaan nettovarallisuussidonnaisuus ja siirrytään selkeisiin euromääräisiin rajoihin ja prosentteihin, kuten muualla Euroopassa tehdään. Tämä olisi myös yrittäjälle selkeämpi malli hahmottaa.

Markus Myllyniemi & Eveliina Laakso
Myllyniemi on vihreiden eduskuntavaaliehdokas ja yrittäjä, Laakso on TalousVihreät ry:n puheenjohtaja.

3.1.2023 11:11

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

1 Kommentti

  1. Olen samaa mieltä kirjoittajien kanssa nettovarallisuussidonnaisuuden poistamisesta. 1980-luvulla osakeyhtiöiden omistajien nimellinen kokonaisverotus oli kireää mutta pienten henkilöyhtiöiden verotus verrattain kevyttä, vaikka veroista aina maristiin. Kun siirryttiin järjestelmään, missä veropohja laajeni mutta nimellinen veroprosentti kohtuullistui, pienyrittäjien verotus olisi kiristynyt. Tällöin katsottiin parhaaksi antaa pienille yrityksille helpotusta ja pienuus mitattiin pääomalla, onhan osinko periaatteessa korvausta pääomalle. Kun verotusta uudelleen muutettiin, ansaitsi perheyhtiöiden Anders Blom sulan hattuunsa lobbaamalla huojennuksen muotoa.

    Keskustelu osinkojen liian alhaisesta veroasteesta on harhaista, jos mukaan ei lueta yhteisöveroa. Esimerkiksi vasemmistoliitto ratsastaa osinkoverodemagogialla ottamatta huomioon, että huojennettukin osinkovero vastaa noin 26 %:n veroastetta, mikä ylittää mediaanipalkansaajan veroasteen ilman maksuja, jotka eivät pääomatuloa koske. Osinko ei tuota eläkettä eikä päivärahoja.

    Osinkoverotuksen ongelma on, että se eroaa muiden pääomatulojen verotuksesta. Kun vuokratuloja, korkotuloja ja kauppavoittoja ym. koskeva pääomavero on 30-34%, verotetaan pörssiosinkoja efektiivisesti yli 40 %:lla ja verohuojennettuja osinkoja mainitulla noin 26 %:lla.

    Osinkojen verotus tulisikin yhtenäistää, jotta eri veroasteista ei synny oikeudenmukaisuusongelmaa tai veroarbitraasista johtuvaa tehottomuutta. Osinkoveron efektiivisen tason tulisi vastata yleisen pääomaveron tasoa. Verotuloissa menetettäisiin pörssiyhtiöiden osingon verotuksen aleneminen ja voitettaisiin listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksen lievä kiristyminen. Kokonaisuutta voitaisiin säädellä pääomaveron kautta.

    Vihreiden ei tarvitse olla vasemmistoliiton apupuolue verokysymyksissä. Vihreyteen liittyy mielestäni pyrkimys objektiiviseen oikeudenmukaisuuteen sekä myös piilevien rakenteellisten ongelmien tunnistaminen vailla propagandistista eetosta.

    On syytä pyrkiä taloutta vääristämättömään oikeudenmukaisuuteen saattamalla kaikkien osinkojen efektiivinen verotus pääomaveron tasalle ja samalla ottaa kanta pääomatulojen, ansiotulojen ja eläketulojen kohtuulliseen yleiseen ja keskinäiseen veroasteeseen.

    Vasemmistoliitto on esittänyt voimakkaasti progressiiviseen pääomaveroon siirtymistä ja tavoitetta tuetaan väitteellä pääomaverojen alhaisuudesta. Kuitenkin vertailukelpoinen ansiotulojen tai eläkkeiden veroaste alittaa suurella osalla tulonsaajista pääomatulojen veroasteen joten kyse ei ole sellaisesta suuruusluokkaerosta suuntaan tai toiseen, mikä olisi punalipun heiluttamisen aihe.

    Vihreää lippua on syytä heiluttaa voimakkaasti muistutukseksi, että valtiokapitalisti, yksityinen teollisuuskapitalisti, metsänomistaja ja teollisuusdemari riistävät luontoamme siten, ettei se enää kykene uusintamaan itseään mikä pitkällä tähtäyksellä johtaa myös muun muassa pääomaverojen tuoton laskuun.

Lähetä kommentti

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon