Liike Nytiltä seinät hukassa

Nytin puheille poliittisen järjestelmän huonoudesta ja uudenlaisesta tavasta tehdä politiikkaa voisi kuvitella olevan enemmänkin kaikupohjaa. Ehkä perussuomalaiset imuroivat lähes kaikenlaiset tyytymättömät. Liike nytille sitten jäävät ne, joille perussuomalaisten maahanmuuttajiin kohdistuvaa vihamielisyys on liikaa.

Liike sai alkunsa, kun Hjallis Harkimo erosi kokoomuksesta 2018. Osin sen takia usein nähdään, että liike kilpailisi juuri kokoomuksen kanssa samoista äänistä. Tosin jo perustamisvaiheessa mukana oli myös demareista loikannut Mikael Jungner. Maria Lohela loikkasi ensin perussuomalaisten hajotessa sinisiin ja sieltä vielä liike nytiin.

Monet kokoomuslaiset syyttävät Harkimoa ja liike nytiä siitä, että kokoomus ei noussut viime vaaleissa ykköseksi, kuten jossain vaiheessa odotettiin. Väite oli ylimitoitettu, mutta jaetulle kakkossijalle kokoomus olisi voinut nousta.

Turha harjoitella

Harkimon lähtöön kokoomuksesta on kerrottu erilaisia syitä. Itse hän on sanonut ainakin kyllästyneensä siihen, että puolueessa pieni eliitti käyttää valtaa. Hänen sanottiin turhautuneen siihen, että ei päässyt vaikuttamaan. Sitten toisaalla sanotaan, että ei hän juuri yrittänytkään, ei esimerkiksi käynyt ryhmäkokouksissa. Harkimo kertoi, ettei ollut päässyt juurikaan keskustelemaan kokoomuksen puheenjohtajan, silloisen valtiovarainministerin Petteri Orpon kanssa.

Harkimo on tyypillinen elämässä ensin muualla menestynyt poliitikko, joka ei ole käynyt politiikassa läpi harjoitteluvaihetta eikä ole kokenut sitä tarvitsevansakaan. Se näkyy erityisesti asioiden yksinkertaistamisena.

Kannatus ei noussut

Harkimon loikan myötä liike syntyi ja sai ensimmäisen kansanedustajansa vuonna 2018. Pian perässä loikkasi Lohela. Seuraavissa, vuoden 2019 vaaleissa Harkimo onnistui uusimaan paikkansa. Se jäi puolueen ainoaksi. Lohela ei ollut ehdokkaana.

Ehdokkaita liike kuitenkin sai jo moneen vaalipiiriin. Lähimmäs paikkaa se ylsi Helsingissä, jossa Joel Harkimo jäi ensimmäiselle kärkyntäpaikalle. Jos liike olisi saanut siellä vajaat 500 ääntä lisää, Joel Harkimo olisi pudottanut eduskunnasta Wille Rydmanin.

Jos Rydman olisi nyt siirtynyt liike nytiin, hän olisi ehkä tuonut puolueelle paikkaan tarvittavat äänet – mutta voinut viedä ehkä muutenkin tulossa olevan paikan Harry Harkimon pojan Joel Harkimon nenän edestä. Tuskinpa Rydmania kovasti houkuteltiin liikkeeseen.

Kun kokoomuksen kannatus on ollut nousujohteinen, ainakaan sieltä ei liene tulossa merkittävää uutta vuotoa liikkeeseen.

Aluevaaleissa koko maassa oli jaossa vajaat 1400 paikkaa. Liikke nytin saalis oli 20 ja ääniosuus 1,8 prosenttia. Mutta Kaakkois-Suomen vaalipiiriin kuuluvilla alueille liike menestyi melko hyvin, ilmeisesti näyttävien loikkareiden ansiosta. Silti paljon pitäisi tehdä töitä, jotta paikka sielläkään irtoaisi.

Liikkeen kannatus on pysynyt yleensä vajaan kahden prosentin tietämillä, mutta viime aikoina se on hiukan hiipunut. Uusimmassa Ylen mittauksessa se oli 1,3.

Harkimon Venäjä-yhteydet ovat heittäneet varjoja puolueen ylle. Niillä saattaa olla vaikutusta puolueen kannatuskehitykseen.

Julkisuutta loikkareista

Liike nytissä on paljon samoja piirteitä kuin perussuomalaisissa. Molempiin on liittynyt vanhoissa puolueissaan turhautuneita tai riitautuneita kuntapoliitikkoja. Osa on kiertänyt jo useammassa puolueessa.

Kaikkia loikkareita vanha puolue ei jää kaipaamaan.

Molemmissa ovi näyttää käyvän mennen tullen suhteessa selvästi useammin kuin muissa puolueissa. Liikettä on eri suuntiin. Kokoomuksesta liikkeeseen loikanneita ovat esimerkiksi Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin entinen kuntayhtymäjohtaja ja kansanedustajaehdokas Panu Peitsaro sekä turkulainen monitoimijulkkis Jethro Rostedt.

Harkimon organisaatio osaa olla metsällä, ja Harkimo on aktiivinen. Kouvolassa vihreistä lähtenyt ja viime hetkellä kokoomuksen ehdokkuudesta perääntynyt Juha Huhtala sai juuri sopivasti ennen kuntavaaleja puhelun Harry Harkimolta. Pian hän päätyi liikkeen ehdokkaaksi ja kohta ainoaksi valtuutetuksi Kouvolaan. Yhteiseloa kesti vuoden. Viime huhtikuussa Huhtala kertoi tulleensa erotetuksi liikkeestä.

Myös liike nytin ja perussuomalaisten välillä on liikettä. Esimerkiksi perussuomalaisten vahvassa kaupungissa Haminassa kaksi perussuomalaista on loikannut liike nytiin. Porissa kolme perussuomalaisista erotettua kuntapoliitikkoa liittyi liikeeseen.

Ovi käy myös toisin päin. Esimerkiksi Ismo Nöjd oli liikkeen ehdokkaana Uudellamaalla eduskuntavaaleissa 2019, mutta istuu nyt perussuomalaisten edustajana Järvenpään valtuustossa.

Harkimo on huomauttanut, että vaikka loikkarit saavat eniten julkisuutta, suurin osa puolueen uusista jäsenistä tulee kokonaan politiikan ulkopuolelta.

Osin loikkareiden saama julkisuus perustuu juuri siihen, että Harkimo käy yleensä paikkakunnalla kuvauttamassa itsensä heidän kanssaan. Valokuva paikallislehdessä on takuuvarma.

Puolue ilman kynnyksiä

Kokoomuksen liepeille syntyneet puolueet eivät ole sitten IKL:n menestyneet. Kokoomuksen ja RKP:n oikeilta reunoilta irtaantuneet perustuslailliset vaikuttivat eduskunnassa yhteensä kolmena kautena 1970-ja 1980-lukujen vaihteessa. Kansanedustajia oli enimmillään kaksi, joista aina toinen loikkari.

Seuraava yritys oli 1990-luvun jälkipuolella syntynyt nuorsuomalaiset. Se sai yhdeksi kaudeksi kaksi kansanedustajaa.

Toinen perustajista, Risto E. J. Penttilä oli aiemmin pyrkinyt kokoomuksen puoluesihteeriksi. Nuorsuomalaisten hajottua hän oli taas kokoomuksen eurovaaliehdokkaana.

Liike nyt poikkeaa aika selvästi nuorsuomalaisista. Se oli kahden tohtorin, Penttilän ja Jukka Tarkan hanke, retoriikaltaan hillitympi, käytökseltään perinteisempi ja linjaltaan selvärajaisempi. Äänestäjät kyllä tiesivät, mitä puolue edustaa.

Harkimon vaalikonevastauksissa on tyhjiä kohtia useissa kriittisissä kysymyksissä, kuten ”Kuntani pärjäisi ilman maahanmuuttoa” tai ”Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan luoda työpaikkoja”. Kun ei näihin ota kantaa, pitää kynnystä puolueeseen tulemiselle matalana. Toki Harkimolla on myös vahvoja mielipiteitä, kuten yksityisen sektorin hyödyntäminen julkisten palvelujen tuottamisessa.

Puolueen markkinoinnissa on viitteitä yleiseen populismiin, kuten muutoksen korostaminen, hallinnon paheksuminen, velan kauhistelu. EU:kin pitää laittaa kuntoon.

Yhteistä liikkeelle ja nuorsuomalaisille on puhe uudenlaisesta tavasta tehdä politiikkaa.

Nuorsuomalaiset eivät vakuuttaneet äänestäjiä. Harkimo vetoaa erilaisiin tyytymättömiin.