Venäjän hyökkäyssota jatkuu ja tarinoiden taistelu kiihtyy

​​Vierailin Kiovassa juuri ennen Venäjän hyökkäyksen vuosipäivää osana Euroopan parlamentin epäsopivaa ulkomaista vaikuttamista ja disinformaatiota selvittävän erikoisvaliokunnan matkaa. Emme tienneet matkustaessamme yöjunalla Puolasta Kiovaan, että vain puoli tuntia perässämme tuli Yhdysvaltain presidentti viiden tunnin yllätysvierailulle kollegaansa tukemaan. Aurinkoiset kuvat puhuivat puolestaan.

Samaan aikaan Venäjän presidentti pitkästytti korkean tason yleisöä ja maailmaa Kremlissä. Putin pyrki kansakunnan tilaa käsitelleessä puheessaan vahvistamaan tarinaansa lännen syyllisyydestä ja turmiollisuudesta, jolta hän puolustaa Venäjän kansaa. Tuon kaiken Biden kumosi vielä samana iltana puhuessaan Varsovassa.

Kun haluamme, että sodan voittaa Ukraina eikä Venäjä, ollaan aseavussa auttamatta jäämässä jälkeen. Keskusteluissa Ukrainassa tuli erityisesti esiin Venäjän moninkertainen ammusylivoima, joka voi saamiemme tietojen mukaan olla viisin- tai jopa kymmenkertainen. EU-mailla on nyt kiire lisätä ammustuotantoa ottamalla mallia pandemian vaatimien rokotteiden yhteistilauksista, kuten komissio onkin jo väläyttänyt.

Ollessamme Kiovassa sähkökatkoista oli juuri päästy. Ukrainan energiaministeri Haluštšenko on tiiviissä yhteistyössä EU-komission ja jäsenmaiden kollegojensa kanssa. Kaikki yhdeksän ydinreaktoria Ukrainan hallussa olevilla alueilla ovat toiminnassa. Maailman pitäisi energiaministerin mielestä ottaa oppia Venäjän valtaamassa Zaporižžjassa nähdyistä uhkista. Niille ovat alttiina myös pienreaktorit, joiden valmistajilla kuten Rolls Roycella onkin miettimistä.

Oli ilahduttavaa kuulla ministeriltä, että uusiutuviin perustuva hajautettu energiajärjestelmä olisi vähemmän riskialtis. Ukraina ei voi muuten ymmärtää, miksi Rosatom on edelleen EU:n pakotteiden ulkopuolella. Unkarissa on rakenteilla Rosatomin ydinvoimala, ja Ranska ja Suomi ovat vielä riippuvaisia Venäjän ydinpolttoaineesta.

Valheellinen tarina ottaa haltuun informaatiotantereen

Retkikuntamme varsinainen tehtävä oli selvittää kyberturvallisuutta ja disinformaatiota. Ukrainalla on paljonkin tämän alan kykyjä, mutta yhteistyötä liittolaismaiden kanssa pitää parantaa. Oppia voisi ottaa puolustusmateriaaliyhteistyötä vauhdittaneesta Ramsteinin kokouksesta. Nyt tarvittaisiin ”informaatiovaikuttamisen Ramstein”. Tarinoiden taistelu on vain kiihtymään päin. Sen tärkeimpiä näyttämöitä ovat Telegram ja erityisesti Tiktok. Venäjän propagandakanava Russia Today leviää nyt tehokkaasti kehitysmaissa.

Venäjä kokoaa liittolaisia kaikilta mantereilta saadakseen tukea tarinalleen, jossa Venäjä puolustautuu Yhdysvaltain, NATOn ja koko lännen hyökkäykseltä. Kremlin liittouma on muodostumassa suurten ja vaikutusvaltaisten BRICS-maiden Kiinan, Intian, Brasilian ja Etelä-Afrikan varaan.

Onko edes tarpeen tuhlata aikaa sen pohtimiseen, voiko informaatiosotaa voittaa propagandan kyllästämällä Venäjällä, kun koko maailma on jakautunut?

Venäjän tarina näyttää menestyvän myös Afrikan entisissä siirtomaissa. Tämä on varsinainen paradoksi. Venäjän harjoittamaan kolonialismiin sen etupiirissä ovat kuluvan hyökkäyssodan edetessä ilmaisseet tyytymättömyyttään Keski-Aasian maat kuten Uzbekistan ja Kazakstan. Venäjän sisäiset siirtomaa-alueet saattavat nousta nekin vaatimaan oikeuksiaan. Hyökkäyssodan voi nähdä Neuvostoliiton romahduksen viimeisenä näytöksenä, jonka loppukohtaus voi yllättää.

Euroopan tarinalle vahvistusta propagandaa vastaan

YK:n pääsihteeri sanoi juuri ennen hyökkäyksen vuosipäivää, että Moskovan hyökkäys on ”julma virstanpylväs Ukrainan kansalle ja kansainväliselle yhteisölle”. On tärkeää, että valmisteilla oleva päätöslauselma ”kestävästä ja oikeudenmukaisesta rauhasta Ukrainalle” saa yleiskokouksessa puolelleen vähintään edellisen päätöslauselman määrän eli 143 valtiota. Ukrainan paras tiedottaja on presidentti Zelenskyi, mutta hänkin on keskittynyt esiintymään samanmielisille maille. Presidentin ja Ukrainan muiden johtajien kannattaisi viestiä aiempaa vahvemmin erimielisille ja aidallakeikkujille. Myös EU:n tulee miettiä uusia keinoja voittaa propagandistit. Miksi muuten Venäjän propagandaa sallitaan edelleen EU-maissa näkyvillä eri kanavilla?

Mukavasti sujunut matka yöjunalla Kiovaan ja takaisin toi mieleeni vuoden 1992, jolloin kävin ensimmäistä kertaa Ukrainassa. Silloin pieni vihreä seurueemme sai matkustaa läpi yön tsaarin vaunussa Kiovasta Moskovaan. Kaikki oli tuohon aikaan mahdollista, mutta matka parhaiden mahdollisuuksien Ukrainaan on vielä pitkä ja vaivalloinen, ja se meidän on kestettävä.

Ukraina taistelee myös meidän puolestamme.