Naisten oikeudet eivät ole itsestäänselviä Euroopassakaan

Länsimaissa naisten asema on herättänyt huomiota etenkin aborttilainsäädännön vuoksi. Otteita on tiukennettu paitsi Yhdysvalloissa, myös Euroopassa. Esimerkiksi Puolassa entisestään tiukentunut laki on jo johtanut dramaattisiin seurauksiin.

Euroopan unionin jäsenmaissa naiset ovat edelleen aliedustettuina poliittisissa ja yritysten päätöksentekotehtävissä ja ansaitsevat edelleen keskimäärin 16 prosenttia vähemmän kuin miehet. Sukupuoleen perustuva väkivalta ja häirintä ovat edelleen yleisiä.

Sota Euroopassa on tuonut väkivallan uudelle tasolle, ukrainalaisia naisia ja tyttöjä on raiskattu ja surmattu ja maasta paenneet ovat haavoittuvassa asemassa.

Arabimaista esimerkkejä ei tarvitse penkoa esiin, sillä ne hyppivät silmille. MM-jalkapallokisojen ja siirtolaisten huonon kohtelun myötä julkisuuteen nousi viime vuonna Qatar. Aikuiset qatarilaiset naiset ovat riippuvaisia huoltajastaan, joka voi olla isä, puoliso, veli tai vaikka eno. Ilman lupaa voi matkustaminen, opinnot, työnteko, naimisiinmeno tai jopa gynekologilla käynti estyä.

Lait voivat muuttua, mutta yhteiskunnan rakenteet ja käytännöt ylläpitävät eriarvoisuutta.

Iranissa naiset ja tytöt ovat nousseet uskonnollista johtoa vastaan ja saaneet tukea myös miehiltä. Iranilainen naisten ja tyttöjen vankila on nyt asetettu EU:n pakotelistalle samaan aikaan useiden naisiin kohdistettuun väkivaltaan syyllistyneiden henkilöiden kanssa. Listalla on muun muassa afgaaneja, venäläisiä ja eteläsudanilaisia.

Afganistanissa naisten asema tuntuu vain edelleen heikkenevän päivä päivältä

Afganistanissa naisten asema tuntuu vain edelleen heikkenevän päivä päivältä. Afganistanilaisille naisille ja tytöille on Suomessa luvattu turvapaikka, mutta käytäntö ei näytä vielä toimivan.

Monissa Afrikan maissa talouden kurjistuminen pakottaa perheitä myymään tyttöjä lapsiavioliittoihin, jotta tytöt – ja perhe – saisivat ruokaa ja pysyisivät hengissä.

Ylipäätään kaikissa katastrofeissa, konflikteissa ja muissa kriiseissä tytöt ja nuoret naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Pandemia toi maailmaan monenlaisia haasteita, Venäjän hyökkäyssodan käynnistämä energiakriisi ja ukrainalaisen viljan väheneminen ruokamarkkinoilta toivat niitä lisää. Pitkällä tähtäyksellä ilmastokriisi uhkaa vakavasti eteläisen maanosan ruokahuoltoa, jota jo nyt vaikeuttavat pitkät kuivuusjaksot.

Suomessa on pitkät perinteet tasa-arvon edistämisessä. Se kuuluisa äänioikeus ja niin edelleen. Nainen voi olla presidentti, pääministeri, puolueen puheenjohtaja (jo lähes kaikissa isommissa puolueissa), Helsingin Sanomien päätoimittaja, piispa.

Naisia on myös leipäjonoissa, huonosti palkatuissa hoivatöissä, pätkätyöläisinä, päihderiippuvaisina, turvakodeissa.

Naisia on myös leipäjonoissa, huonosti palkatuissa hoivatöissä, pätkätyöläisinä, päihderiippuvaisina, turvakodeissa.

Nuoret naiset voivat huonosti. Mielenterveys on koetuksella, somessa on alttiina maalitukselle ja naisvihalle ja reaalimaailmassa monenlaiselle häirinnälle.

Myös monet vanhat naiset voivat huonosti. Vanhusten palvelut eivät vastaa tarvetta ja tämä koettelee erityisesti naisia, jotka elävät miehiä pitempään mutta huonommalla eläkkeellä.

Naisten oikeuksien päivänä ja kaikkina muinakin vuoden päivinä on syytä muistuttaa päättäjiä siitä, että muutokset yhteiskunnassa kohdistuvat eri lailla eri väestönosiin. Kun aletaan puhua palvelujen karsimisesta tai tukieuroista nipistämisestä, pitää ensin selvittää ja kertoa julkisesti, mitä leikkaus merkitsee eri ikäisille, eri elämäntilanteessa oleville, perheille, sinkuille, pätkätyöläisille, työttömille, maalla asuville tai kaupunkilaisille.

Kaikki voivat paremmin, jos myös huono-osaiset voivat paremmin. Ja luonnollisesti, he voivat olla myös muita kuin naisia.

Lue myös pääkirjoitus abortti-, raiskaus- ja translakien uudistuksesta 6.10.2022