Taktinen äänestäjä pelaa epävarmaa peliä

Ennakkoäänestys on alkanut ja kokoomuksen etumatka on sulanut kevään edetessä olemattomiin. Kolmella puolueella on tasaväkinen mahdollisuus vaalivoittoon. Moni äänestäjä pohtii äänen antamista taktisesti, jotta hallituksen muodostaja olisi joku muu kuin x, y tai z.

22.3.2023 | Pääkirjoitus

Kuva: Leena Brandt

Taktinen äänestäminen voi Suomen järjestelmässä tarkoittaa montaa asiaa. Eduskuntaan pyrkii jälleen yli 20 puoluetta, ja äänestäjän on punnittava sitä, antaako äänensä pienelle, mahdollisesti eduskunnan ulkopuolelle jäävälle puolueelle vai pelaako varman päälle äänestämällä jo eduskunnassa vaikuttavaa puoluetta.

Pienpuolueillakin on roolinsa, sillä moni puolue on aloittanut pienestä – vaikkapa vihreät. Toisaalta moni pienpuolue väsyy kesken matkan, jos tie Arkadianmäelle ei aukene. Pienpuolueet varsinkin äärioikealla myös kisaavat keskenään samoista äänistä ja tuki hajoaa pieniksi puroiksi.

Vaalipiirijako vaikuttaa myös taktikointiin, sillä osa äänistä menee vääjäämättä hukkaan pienemmissä vaalipiireissä. Suomessa käytetty d´Hondtin järjestelmä suosiii suuria puolueita. Ne saavat eduskuntaan enemmän edustajia kuin niiden kannatus edellyttäisi. Vastaavasti pienet ja keskisuuretkin puolueet saavat eduskuntaan aliedustuksen. Esimerkiksi vihreiden kannatus 2019 olisi suhteellisesti, siis koko maan äänestysprosentti huomioon ottaen, edellyttänyt 23 paikkaa. Lopputulos oli vaalijärjestelmän takia kolme paikkaa vähemmän.

Vaalijärjestelmän uudistaminen  ei ole tietenkään suuria puolueita kiinnostanut. Vihreille suhteellinen jakotapa olisi edullinen.

Äänestäjä voi taktikoida ja tämänkeväisten vaalien alla on ainakin vihreiden keskuudessa kuulunut kommentteja miesten äänestämisestä ”tällä kertaa”.

Kun oma puolue on tiedossa, äänestäjä tietysti vaikuttaa siihen, kuka oman vaalipiirin ehdokkaista etenee. Äänestäjä voi taktikoida ja tämänkeväisten vaalien alla on ainakin vihreiden keskuudessa kuulunut kommentteja miesten äänestämisestä ”tällä kertaa”. Vihreissähän on paljon miehiä, jotka äänestävät naisia ja esimerkiksi vihreiden 20 kansanedustajan ryhmässä on vain kolme miestä.

Taktikointi voi myös mennä pieleen, jos odottaa jonkun ehdokkaan saavan ”joka tapauksessa” riittävästi ääniä. Aika ajoin eduskunnasta tippuu eri puolueiden vahvoina pidettyjä ehdokkaita juuri tästä syystä.

Eniten taktikoinnista puhutaan kolmen suurimman, kokoomuksen, perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien kohdalla. Tämänhetkinen gallup-viisaus kertoo, että nämä kolme ovat niin tasoissa, että niistä mikä tahansa voi lopulta olla se suurin. 

Äänellä pelaamista voi olla moneen suuntaan. Äänestämällä kokoomusta tai sosiaalidemokraatteja voi pelata perussuomalaiset pois pääministeripelistä. Äänestämällä perussuomalaisia takaa sen, ettei ainakaan nykyinen hallituskoalitio jatka.

Vai takaako?

Suomen politiikan nykyisin voimassa olevan käsikirjan mukaisesti hallituksen muodostajan valitsee eduskunta eikä presidentti kuten ennen perustuslain muutosta. On omaksuttu tapa, jonka mukaan eduskunta nimeää suurimman puolueen puheenjohtajan hallitustunnustelijaksi.

Tähän asti systeemi on toiminut odotusten mukaisesti eli suurin puolue on saanut hallituksen kasaan. Mikään automaattinen prosessi tämä ei kuitenkaan ole, vaan lopputulos voi olla myös jotain muuta.

Eli jos suurin on tällä kertaa perussuomalaiset, voi myös käydä niin, ettei Riikka Purra löydä riittävän montaa hallituskumppania yhteisen hallitusohjelman taakse.

Eli jos suurin on tällä kertaa perussuomalaiset, voi myös käydä niin, ettei Riikka Purra löydä riittävän montaa hallituskumppania yhteisen hallitusohjelman taakse. Silloin hallitusta rakentamaan valitaan joku toinen eli käytännössä joko Petteri Orpo tai Sanna Marin.

Viime viikkoina on toitotettu, että joka tapauksessa kokoomus on mukana seuraavassa hallituksessa kävi miten kävi.

Yhtä lailla toitotetaan, että monipolvisen hallitusprosessin myötä hallitukseen päätyy joka tapauksessa keskusta, joka saa jälleen kerran kaivaa esiin toiveiden tynnyrinsä.

Muutama ääni on jo annettu ja lopputulos selviää sunnuntaina 2.4. äänestyspaikkojen sulkeuduttua.

Vihreiden kannatus ei kyselyjen perusteella ole viimekertaisella tasolla. Varmaa on kuitenkin se, että mitä pienempi vihreiden ääniosuus on, sitä heikommin seuraava hallitus puolustaa luontoa, edistää ilmastopolitiikkaa ja tukee yhdenvertaisuutta.

Siksi on merkitystä sillä, minne sen ainokaisen äänensä antaa ja äänestääkö jonkun puolesta vai jotakin vastaan.

Leena Brandt/Verde

22.3.2023 18:03

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

2 Kommentit

  1. itsekin tuli mietittyä että taktikoiko pikkupuolueiden kannattajat jonkun kolmesta suuresta, vähän epäilen että näin on.

    itse en kolmea suurta äänestä, olettaen että keskusta on ulkopuolella noista. joten helppo pysyä vihreissä. tein muuten isohkon lahjoituksen näissä vaaleissa omaan budjettiin nähden, kokoomukselle taskurahoja.

    taktikointia voi olla kahdenlaista ja menikö jutussa sekaisin. vaihdetaan puoluetta vs valitaan ehdokas puolueen sisältä. ehdokkaan valinta taktikointia puolueessa on väkisinkin.

    jos gallup luvut toteutuu vaaleissa, niin ehdottaisin yhtenä vaihtoehtoja että pikkupuolueet ja keskusta menisi suosioilla oppositioon ja pakottaisi perussuomaliset, sdp:n ja kokoomuksen pakkohallitukseen. tämä hirvistys ei tuskin saisi mitään aikaiseksi mutta kansahan äänesti tätä joten tätä annetaan. oppositiolla olisi kivaa heittää ns. mätiä hedelmiä neljä vuotta, ja olisi neljän vuoden jälkeen paljon mielenkiintoisemmat vaalit.

    suomen järjestelmä tosiaan suosii suuria puolueita ja sille pitäisi tehdä jotain. enemmin tai myöhemmin se johtaa jonkun sortin etuoikeus ajatteluun suurissa, vähän niinkuin meille kuuluu tämä paikka, eikä noille pienille.

    d’hondt ei suoranaisesti yksinään suosi isoja, tarvitaan lisäksi pienet vaalipiirit. korjausehdotuksia voi olla useita mutta yksi on että koko suomessa pitäisi olla yksi vaalipiiri. (ahvenanmaa on poikkeus perustuslain takia).

    vetoaisin yleisöä äänestämään, erityisesti epävarmoja. älkää unohtako eurovaaleja tulevaisuudessa. nykyään on menossa järkyttävän isoja asioita, ilmastonmuutos vain yksi näistä. esim. sota ukrainassa, edesmennyt koronapandemia ja siihen liittyvät valheet, mahdolliset massasiirtolaiset, energia ongelmat.

  2. tuli tehtyä ohjelmointi-scriptejä vaalijärjestelmästä ja pääsin johonkin päätelmään.

    d’hondt alkaa suosimaan isoja puolueita merkittävästi vasta kun pääsee yli kaksikertaiseksi pienemmistä puolueista. esim jos iso puolue saa yli 2000 ja pienempi 1000 pistettä. siinä on se raja suunnilleen. silloin isomman neljännen vertausluku on 500 ja pienemmän puolueen toisen vertausluku on 500, tässä alkaa olla se raja kumpi saa paikan ensin.

    sitten se arvio, jos vihreä äänestäjä taktikoi jotain kolmesta isosta niin matematiikka ei ole nyt taktikoijan puolella. sitten vielä ne poliittiset syyt, että onko isot edes parempiakaan. vastaavaa voi sanoa myös vasemistoliiton ja keskustan äänestäjille.

    (kristillisdemokraatit joutunee miettimään kun edes yhden läpisaanti on hankalaa).

    jos nyt pikkupuolueiden kannattajat menee äänestää jotain isoa kolmesta ja näin ollen heikentää omia puolueitaan, niin jatkossa joutuu ihan oikeasti miettii ketä äänestää seuraavissa vaaleissa.

Lähetä kommentti

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon